Yleistä

Vaaleaa katetta voi olla poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenissä. Kate voi olla pieni läiskä tai laaja, yhtenäinen alue. Lapsilla vaalea kate on useimmiten merkki hiivatulehduksesta, mutta aikuisilla taustalla voi olla myös jokin muu syy.

Vaalea kate on usein oireeton ja todetaan sattumalta. Se voi maistua pahalta, ja joskus katteen alla oleva limakalvo haavautuu, jolloin suu kipeytyy ja reagoi ruokaan ja juomaan.

Sammas (hiivasienitulehdus)

Suun limakalvoilla on usein vähäistä oireetonta hiivakasvua. Sammason hiivasienen (Candida albicans) liikakasvun aiheuttama tulehdus. Se ilmestyy kielen yläpintaan, joskus myös poskien limakalvoille, esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen.Lapsella suun hiivatulehdusnäkyy yleensä vaaleana tai harmaana katteena, jonka voi raaputtaa irti. Lievien oireiden hoitoon voi kotona käyttää esimerkiksi hapanta sitruunamehua. Aikuisella hiivatulehdus oireilee usein ärhäkän punaisena limakalvona, jonka pinnalla voi olla vaaleaa katetta.

Hiivasienitulehdukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa huono suuhygienia, hammasproteesin käyttö, vähentynyt syljeneritys, tupakointi ja immunosuppressiiviset lääkkeet. Jos tulehdus ei rauhoitu itsekseen, se hoidetaan hiivalääkkeillä, jotka ovat reseptivalmisteita.

Muita syitä

Vaakasuora, vaalea juoste posken limakalvossa on useimmiten merkki siitä, että limakalvo joutuu purressa hampaiden väliin.

Suun limakalvon läiskäisen tai yhtenäisen vaalean katteen taustalla voi olla punajäkälä tai leukoplakia. Punajäkälä on pääosin aikuisilla esiintyvä ihon ja limakalvojen tulehduksellinen tauti, jossa immuunijärjestelmä reagoi omia kudoksiaan vastaan. Tauti voi oireilla pelkästään suun limakalvolla tai samaan aikaan sekä suussa että ihossa. Punajäkälä näkyy poskien limakalvoilla, kielessä tai ikenissä vaaleana, verkkomaisena kuviona tai yhtenäisinä vaaleina läiskinä (kuva ). Diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella ja varmistetaan usein koepalalla. Hoitona käytetään muun muassa kortisonia sisältäviä paikallishoitoja.

Leukoplakia (kuva ) on limakalvon tarkkarajainen ja pysyvä vaalea muutos. Sen taustalla on usein tupakointi. Leukoplakiaan liittyy suurentunut syöpäriski (ks. Suusyöpä (kielisyöpä, huulisyöpä ja suuontelon syöpä)). Sen vuoksi muutosta seurataan koepalojen avulla, ja se poistetaan tarvittaessa kirurgisesti.

Punahukassa (ks. SLE (yleistynyt punahukka)) suun limakalvolla voi olla vaaleita katteita ja haavaumia.

Pienet vaaleat kohoumat suun tai huulen limakalvolla ovat niin sanottuja Fordycen täpliä (ks. Huulitulehdus (keiliitti)). Ne ovat vaarattomia epätavalliseen paikkaan kehittyneitä pieniä talirauhasia, eikä niitä tarvitse hoitaa.

Milloin hoitoon?

Kaikki pitkäkestoiset limakalvomuutokset aikuisen suussa on näytettävä lääkärille tai hammaslääkärille muutaman kuukauden kuluessa niiden ilmaantumisesta.