Suutulehduksella (stomatiitti) tarkoitetaan suun limakalvon ja ikenien tulehdusta. Yleisin suutulehdus on hiivasienen aiheuttama sammas, jota esiintyy etenkin imeväisillä. Myös virukset voivat aiheuttaa suutulehduksia. Niistä tärkein on herpesvirus. Muita suutulehdusta aiheuttavia viruksia ovat enterovirukset, vesirokkovirus ja EB-virus.

Sammas

Pienen imeväisen kielessä ja poskien limakalvoilla voi näkyä vaaleita peitteitä, jolloin kysymyksessä on hiivasienitulehdus eli sammas. Toisinaan tulehdus saa limakalvon punoittamaankin. Sammasta esiintyy viidellä prosentilla lapsista, ja se on sinänsä vaaraton tulehdus, jota hoidetaan sienilääketipoilla. Lievissä tapauksissa voidaan käyttää neuvolan ohjeiden mukaisesti happamia hedelmätuotteita, esimerkiksi sitruuna- tai puolukkamehua. Toistuvien sammastulehduksen syynä saattaa olla se, että lapsen tuteissa ja leluissa on hiivasientä. Vaivasta pääsee eroon vaihtamalla tai keittämällä tartuntalähteet.

Herpestulehdus

Jos lapsi kieltäytyy syömästä, syynä voi olla herpesviruksen (ks. Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)) aiheuttama suutulehdus. Suussa todetaan tällöin kivuliaita rakkuloita tai niiden jäänteitä poskien limakalvolla, huulessa ja kielessä. Rakkulat puhkeavat usein nopeasti ja jättävät jälkeensä tilapäisen limakalvovaurion. Myös ikenet voivat olla turvonneita ja vuotaa verta, jolloin kyse on ientulehduksesta. Herpessuutulehdukseen liittyy usein reilu kuume, pahoinvointi ja päänsärky, jotka normaalisti kestävät 4–10 päivää. Herpessuutulehdus paranee itsestään. Mikäli tulehdus on voimakas ja hoitoon hakeudutaan nopeasti (alle 3 vrk taudin alusta), voidaan paranemista jouduttaa suun kautta annettavalla asikloviirilääkityksellä.

Herpesstomatiitissa suu on usein niin kipeä, että syömisestä ei tahdo tulla mitään. Tällöin lapselle on hyvä antaa tulehduskipulääkettä ja sokeripitoista juotavaa, josta hän saa tarvittavan energian. Mikäli syöminen ja juominen ei onnistu ja lapsi väsähtää, on syytä hakeutua hoitoon. Herpessuutulehdus ei aiheuta jälkitauteja. Virus jää kuitenkin elimistöön asumaan ja voi myöhemmin aiheuttaa huuliherpestä eli yskänrokkoepisodeja.

Muita suutulehduksia

Joiltakin lapsilta saattaa silloin tällöin löytyä suusta muutama kivulias limakalvorikkouma, jotka eivät ole herpesviruksen aiheuttamia, vaan limakalvon haavaumia eli aftoja. Niitä todetaan erityisesti ienpoimuissa. Potilaat ovat kuumeettomia toisin kuin yleensä herpesinfektiossa eikä haavaumia edellä rakkulamuodostus kuten herpeksessä. Aftat häviävät itsestään. Aftojen syntymekanismi on edelleen tuntematon, mutta kiusallisuudestaan huolimatta ne eivät aiheuta jälkiseuraamuksia. Ne saattavat kuitenkin uusia myöhemmin ja joskus olla merkki yleissairaudesta (keliakia, Chronin tauti).

Syksyisin esiintyy usein enterorokkoa eli enterovirusten aiheuttamaa kuumetautia, johon liittyy ihorakkuloita sekä suun limakalvon rakkuloita. Ihorakkulat ilmaantuvat yleensä käsiin ja jalkoihin sekä harvemmin muualle, kuten pakaroihin. Enterorokkoon liittyvä suutulehdus on useimmiten melko lievä, ja juominen ja syöminen sujuu paremmin kuin herpestulehduksessa. Tosinaan suu on kuitenkin niin kipeä, että syöminen ei kunnolla onnistu ja ravinnoksi on syytä antaa nestemäisiä, energiapitoisia juomia ja esim. jäätelöä. Enterorokkoon liittyvä suutulehdus paranee itsestään muutamassa päivässä. Eräät enteroviruskannat aiheuttavat voimakasta suutulehdusta, jota kutsutaan herpangiinaksi. Siinä kivuliaat rakkulat ja niiden kraatterit ilmaantuvat erityisesti suun takaosaan. Myös vesirokossa on usein todettavissa rakkuloita kielessä ja muualla suun limakalvoilla, mikä voi haitata pienillä lapsilla syömistä. Nuorisoikäisillä tavallisessa EB-viruksen aiheuttamassa mononukleoosissa voidaan niin ikään todeta nielutulehduksen ohella suutulehdusta, joka paranee muun taudin mukana 1–2 viikossa.

Käytettyjä lähteitä

Salo T, Siponen M. Suun limakalvon virussairaudet. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.2.2020.

Helminen M. Lapsen suutulehdus (stomatiitti). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 9.11.2020.