Etusivu » Raskaus ja iho

Raskaus ja iho

Lääkärikirja Duodecim
25.3.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Raskauden aikana elintoiminnot muuttuvat lähes kaikkialla kehossa. Ihossa muutokset ovat yleensä myönteisiä, mutta häiritseviäkin oireita syntyy osalle. Raskausarpia vatsaan, rintoihin tai reisiin tulee yhdeksälle kymmenestä. Ne on käsitelty artikkelissa omassa artikkelissaan «Arpijuovat, raskausarvet»1. Noin yhdeksälle kymmenestä tulee raskauden aikana maksaläiskiä, jotka tummentuvat auringossa (ks. «Ruskea tai tumma läiskä iholla»2). Tässä artikkelissa käsitellään seuraavat: ihon rasvaisuus, hiukset, atooppinen ekseema, raskauskutina, monimuotoinen raskausihottuma ja raskauspemfigoidi.

Raskaus ja ihon rasvaisuus

Suomalaisista noin kolmasosalla on rasvainen ihotyyppi, jossa talirauhaset toimivat häiritsevän voimakkaasti. Sen oireita ovat tali-ihottuma (ks. «Tali-ihottuma»3) ja päänahan hilseily (ks. «Hilse»4). Raskauden aikana ihon rasvaisuus vähentyy, yleensä häviää kokonaankin. Myös akne parantuu useimmiten selvästi (ks. «Tavallinen akne»5).

Raskaus ja hiukset

Raskauden aikana hiukset voivat yleensä erinomaisesti. Hiuksia ei lähde, ne kiiltävät ja kasvavat tavallista voimakkaammin. Hiuksia alkaa lähteä voimakkaasti 1–3 kk:n kuluessa synnytyksen jälkeen, ja se kestää tavallisesti pari kuukautta (ks. «Hiustenlähtö»6). Kyseessä on ns. raskauden jälkeinen telogeeninen hiustenlähtö. Hiusten määrä ja kunto palaavat raskautta edeltäneeseen tilaan 6–12 kuukauden kuluessa. Kun kyseessä on normaali, fysiologinen ilmiö, sitä ei voi estää millään tavalla.

Raskaus ja atooppinen ekseema

Atooppista ekseemaa on noin 5 %:lla nuorista aikuisista ja atoopisen kuiva iho joka viidennellä. Atooppiset oireet vähentyvät selvästi noin 80 %:lla raskauden aikana, 10 %:lla huomattavaa muutosta ei tapahdu, mutta 10 %:lla oireet pahentuvat toistaiseksi tuntemattomasta syystä (ks. artikkeli «Atooppinen ihottuma aikuisilla»7). Atooppinen ekseema voi puhjeta kuivaihoisilla myös raskauden aikana. Se alkaa jo raskauden alkupuolella ja jatkuu raskauden loppuun saakka. Sen mekanismia ei tunneta tarkemmin. Sekä tavalliseen atooppiseen ekseemaan että raskausekseemaan voi käyttää hydrokortisonivoidetta ja toisen kolmanneksen alusta myös tavallisimpia antihistamiineja (mm. setiritsiini) omin päin. Vahvempiakin kortisonivoiteita käytetään, mutta niistä saa ohjeet lääkäriltä. Aurinko ja valohoito auttavat raskauden aikaiseen ihottumaan yhtä hyvin kuin muulloinkin.

Raskauskutina (Pruritus gravidarum)

Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana häiritsevää kutinaa esiintyy parilla prosentilla. Kutina alkaa äkillisesti, usein kämmenistä ja jalkapohjista. Kolmasosalla vatsan iho kutiaa eniten. Taipumus raskauskutinaan on perinnöllistä, ja se uusiutuu kahdella kolmasosalla seuraavien raskauksien aikana (ks. tarkemmin «Raskaushepatoosi»8).

Monimuotoinen raskausihottuma

Monimuotoinen raskausihottuma tunnetaan paremmin englanninkielisillä nimillään Polymorphic eruption of pregnancy (PEP) ja Pruritic urticarial papules and plaques of pregnancy (PUPPP). Sitä on 0,5 %:lla, ja oireet alkavat raskauden viimeisten viikkojen aikana, 15 %:lla pian synnytyksen jälkeen. Kuten PUPPP-termi kertoo, iho-oireet muistuttavat nokkosihottumaa, mutta joskus siinä on myös pieniä rakkuloita. Ihottuman painopiste on alavatsassa ja reisien yläosassa, harvoin yleistyneenä muualla kehossa (kuva «PUPPP, reisi»1). Taudin syytä ei tunneta. Useimmat potilaat odottavat ensimmäistä lastaan. Se uusiutuu harvoin seuraavien raskauksien yhteydessä. Oireet häviävät muutamassa viikossa jälkiä jättämättä. Hoitona käytetään kortisonivoiteita ja antihistamiineja, joskus sisäistäkin kortisonia.

Raskauspemfigoidi

Raskauspemfigoidi on autoimmuunitauti, jossa vasta-aineita kertyy orvaskeden ja verinahan väliseen tyvikalvoon. Se muistuttaa oireiltaan varisinkin alkuvaiheessaan monimuotoista raskausihottumaa. Nokkosihottumaa muistuttavia läiskiä ilmestyy tavallisesti ensin vatsaan, sitten muuallekin. Suurimmalle osalle kehittyy seuraavien viikkojen aikana suuria nesterakkuloita. Oireet voivat alkaa jo raskauden toisen kolmanneksen aikana, mutta 10 %:lla vasta synnytyksen jälkeen. Ihomuutokset häviävät noin 6 kk:ssa synnytyksen jälkeen, siis selvästi hitaammin kuin monimuotoisessa raskausihottumassa. Oireet uusiutuvat useammalla kuin joka toisella seuraavien raskauksien aikana entistä vaikeampina. Tauti on harvinainen, Suomessa keskimäärin vain 1–2 tapausta vuodessa. Hoitona käytetään mm. kortisonia suun kautta. Hoito on keskitetty erikoisklinikoihin.

Kirjallisuutta

Reunala T, Karvonen J. Raskauspemfigoidi. Duodecim 1990; 106: 1192–4.

Ambros-Rudolf CM. Dermatoses of pregnancy – Clues to diagnosis, fetal risk and therapy. Ann Dermatol 2011; 265–75.