Nijmegenin oireyhtymä (Orphanet)

Oireyhtymä, johon liittyy pienipäisyys, tyypilliset iän myötä korostuvat kasvonpiirteet, kasvuhäiriö, infektioalttius, suurentunut riski sairastua syöpään sekä kromosomien katkosherkkyys. Oireyhtymää esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta se on yleisin Keski- ja Itä-Euroopan slaavilaisväestössä perustajageenivirheen vuoksi. Maailmanlaajuista esiintyvyyttä ei tunneta, Itä-Euroopassa esiintyvyydeksi on arvoitu 1/1 000 000.

Kliiniset piirteet eivät ole spesifejä ja niiden vaikeusaste vaihtelee. Pään koko on pieni jo syntyessä, ja se korostuu kasvaessa. Tyypillisiä kasvonpiirteitä ovat voimakkaat keskikasvot, taaksepäin viettävä otsa ja vetäytynyt alaleuka. Lievä kasvun viivästymä ja naisilla munasarjojen ennenaikainen vajaatoiminta ovat yleisiä. Keskushermoston (hydrokefalus, araknoidaalikystat), hengitysteiden (koanaaliatresia, huuli-/suulakihalkio), virtsa- ja sukupuolielinten (hevosenkenkämunuainen, hypospadia, laskeutumattomat kivekset, munasarjojen vajaakehitys) ja luuston poikkeavuuksia (ylimääräiset sormet, alikehittynyt tai kahdentunut peukalo sekä pikkusormien klinodaktylia) on kuvattu. Maitokahvi- ja/tai vitiligoläiskät ovat yleisiä, ja osalla on runsaasti pigmenttiluomia. Muita merkittäviä piirteitä ovat immuunipuutos ja toistuvat hengitystieinfektiot, suurentunut riski sairastua syöpään (etenkin imukudoksen mutta myös kiinteisiin kasvaimiin) sekä sädeherkkyys. Yli 40 % potilaista sairastuu syöpään 20 vuoden ikään mennessä. Kognitio on yleensä ikätasoista varhaislapsuudessa ja esikouluiässä, mutta usein heikkenee iän myötä.

Oireyhtymää aiheuttaa geenivirheet NBN-geenissä. Ne aiheuttavat rakennemuutoksia nibriiniproteiiniin, jota tarvitaan DNA:n kahdentumisvirheiden korjauksessa. Diagnoosi perustuu kliinisiin piirteisiin ja voidaan yleensä varmistaa geenitutkimuksella. Periytymistapa on autosominen peittyvä. Vanhemmat ovat yleensä NBN-geenivirheen kantajia, jolloin heidän jokaisessa raskaudessaan on 25 % riski lapsen sairastumiselle. Sikiödiagnostiikka voi olla mahdollista, jos oireyhtymän perheessä aiheuttavat geenivirheet on tunnistettu. Perustajageenivirheen kantajille suositellaan seurantaa, naisille etenkin rintasyöpä- ja miehille eturauhassyöpäriskin vuoksi.

Varhainen diagnoosi on tärkeä, jotta voitaisiin mm. ehkäistä infektioita ja välttää tarpeetonta säderasitusta. Parantavaa hoitoa ei ole. Potilaat tarvitsevat moniammatillista oireenmukaista hoitoa ja pitkäaikaisseurantaa mm. syöpä- ja infektioriskien vuoksi. Ennuste on huono, syöpäsairauksien ollessa yleisin kuolinsyy. Leukemian tai lymfooman hoito kantasolusiirrolla voi kuitenkin parantaa pitkäaikaisennustetta.

Orphanet ORPHA647 Tämä artikkeli perustuu heinäkuussa 2021 päivitettyyn Orphanet-tietokannan versioon.