Etusivu » Ulosteviljely

Ulosteviljely

Laboratoriotutkimusten tulkinta
4.5.2016
Seija Eskelinen

Ulosteviljelyä käytetään ripulin selvittämisessä «Ruokamyrkytys»1. Bakteereiden viljely ulosteesta on pulmallisempaa kuin muista näytteitä, sillä terveen ihmisen ulosteessa on satoja erilaisia bakteereita, jotka kuuluvat paksusuolen normaaliin bakteerikasvustoon eli suolistoflooraan. Näistä suuri osa kuuluu kolibakteereihin, mutta monia muitakin lajeja on. Viljelytekniikoiden pitää poimia tästä bakteerimassasta esiin ripulia aiheuttavat vahingolliset bakteerit.

Kaikista ripuleista ei kannata ottaa ulosteviljelyä. Useimmat ripulitaudit ovat päivän parin sairauksia, jotka paranevat itsestään jo ennen kuin ulosteviljely ehtii valmistua. Viljelyjä tehdään, jos ripuliin liittyy korkea kuume tai se pitkittyy. Samoin tietyissä tilanteissa antibioottihoidon sivuvaikutuksena syntyvää ripulia tutkitaan ulosteviljelyllä, koska sen syynä voi olla erityistä hoitoa vaativa ripulibakteeri.

Ulostenäyte toimitetaan mahdollisimman nopeasti laboratorioon huoneenlämpöisenä. Siitä otetaan näytteet useille eri elatusaineille, joista kukin on valmistettu tiettyjen bakteerien kasvattamiseen. Ulosteen bakteerit eivät kasva yhtä nopeasti kuin esimerkiksi nielusairauksia aiheuttavat bakteerit. Vastauksen saaminen kestää vähintään 2 päivää, usein pitempäänkin.

Ulosteviljelyjä on pääosin kahdenlaisia. Ulosteviljely 1 (F-BaktVi1) selvittää tavallisimmat bakteeriripulin aiheuttajat: salmonella-, shigella-, kampylo- ja yersinia-bakteerit. Näitä ei normaaliulosteessa ole, joten positiivinen tulos merkitsee todetun bakteerin aiheuttamaa suolen tulehdusta. Clostridium difficile -bakteeria etsitään silloin, kun antibioottihoitoon liittyy pitkittynyt ripuli. Antibiootti tappaa suolen normaaleja bakteereita, jolloin tietyt haitalliset bakteerit pääsevät lisääntymään liikaa. Ulosteviljely 3:lla selvitetään Clostridium difficile -bakteeri ja runsas stafylokokkien määrä. Clostridium-bakteerin osoittamiseen on olemassa myös pikatesti.

Läheskään aina ulosteviljelyissä ei kasva mitään taudinaiheuttajaa, vaikka potilaalla on kunnon ripuli. Aiheuttajana voi olla sellainen bakteeri, jota ei saada esille käytetyllä ulosteviljelyllä «Ruokamyrkytys»1. Turistiripulia voi aiheuttaa myös Aeromonas ja muuta ripulia Plesiomonas, joille on omat tutkimuksensa. Bakteereiden lisäksi ripulia aiheuttavat virukset, jotka eivät tule ilmi tavallisissa ulosteviljelyissä. Käytännössä ei paljoa haittaa, vaikka ripulin aiheuttaja ei selviäisikään, sillä ripulit paranevat yleensä aina itsestään. Nestetasapainosta huolehtiminen eli riittävä juominen on varsinkin kuumeisen ripulitaudin aikana tärkeää.