Etusivu » Alle kouluikäisen suun terveys

Alle kouluikäisen suun terveys

Terve suu
10.6.2015
Kaarina Sirviö

Lapsen suun terveyden ylläpitämisessä keskeisintä on suun terveyden hoito kotona. Se koostuu oikeiden ravintotottumusten lisäksi riittävästä suuhygieniasta. Lapsen totuttaminen suun hoitoon olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhain.

Jos lapsi omaksuu hampaiden harjauksen osaksi aamu- ja iltarutiineja ennen kahden vuoden ikää, tavasta tulee elinikäinen. Siksi on tärkeää, että lapsi totutetaan hammasharjaan mahdollisimman varhain. Aluksi hampaita ei tarvitse edes harjata, sillä tärkeintä on tehdä harja tutuksi ja totuttaa lapsi siihen, että harja käy hänen suussaan. Suun puhdistamista voi alkaa harjoitella jo ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista mutta viimeistään ensimmäisten hampaiden puhjetessa.

Vanhemmilla on vastuu lapsen säännöllisten suuhygieniatottumusten muodostumisesta, ja vanhempien oma esimerkki on paras tapa opettaa lapsille hyvät tavat suun hoidossa. Lapsen suun ja hampaiden puhdistaminen on vanhempien vastuulla siihen saakka, kunnes lapsen omat motoriset taidot riittävät perusteelliseen puhdistamiseen. Kun lapsi harjaa hampaansa itse, vanhempien tulisi tarkistaa harjaustulos ja tarvittaessa harjata hampaat uudelleen.

Lapsen suun tarkastaminen

Lapsen suuhun näkee parhaiten, kun lapsi istuu vanhempansa sylissä ja nojaa vanhemman rintaa vasten tai kun lapsi on makuuasennossa. Lasta ei saa pakottaa avaamaan suutaan. Suun avaamista voi helpottaa, jos lapsen ylähuulta nostaa lapsen kulmahampaan kohdalta tai kutittaa suupieliä.

Suusta tarkastetaan hampaiden lukumäärä, puhkeamassa olevat hampaat ja plakki (näkyy yleensä ienrajassa vaaleana juosteena) sekä mahdolliset tulehdukset, kuten ientulehdus tai sammas. Jos suussa ilmenee ongelmia, kuten kariesta, hampaiden puhkeamishäiriöitä tai kehityshäiriöitä, on otettava yhteys suuhygienistiin tai hammaslääkäriin.

Valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta (2011) määrätään, että alle kouluikäiselle lapselle on sisällytettävä yhteen neuvolassa tehtävään terveystarkastukseen myös terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta ja suun terveyteen liittyvistä tavoista. Suuhygienia arvioidaan nostamalla lapsen ylähuulta; jos etuhampaiden pinnalla todetaan näkyvää plakkia, lapsi ja vanhemmat ovat tehostetun neuvonnan tarpeessa.

Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittinen ikäkausi on 0,5–2 vuotta. Tällöin maitohampaat puhkeavat ja mutans-streptokokkien tartuntavaara on suuri. Lapset, joiden suussa on jo kaksivuotiaana mutans-streptokokkeja, saavat reikiä keskimäärin nuorempana kuin ne lapset, joilla tartuntaa on pystytty siirtämään myöhäisempään ikään.

Helposti havaittava suurentuneen reikiintymisriskin merkki 1–2-vuotiaalla lapsella on plakki yläetuhampaissa. Myös 5–7-vuotiaiden lasten vanhempien kannattaa kiinnittää tarkempaa huomiota lapsen suun terveyden hoitoon, koska ensimmäiset poskihampaat puhkeavat silloin. Niiden pinnoittamista (ks. «Hampaiden pinnoittaminen»1) suositellaan, jos purupinnoilla todetaan syviä uurteita, alkavia kariesvaurioita tai lapsella on suurentunut reikiintymisriski.

Suun terveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä myös silloin kun huomaa, että lapsella on tiukka kielijänne: kieli ei tule kunnolla ulos asti, kielen kärki saattaa mennä "rullalle" eikä lapsi saa nostettua kieltä suulakeen.