Tuoreen tutkimuksen mukaan naisten veren virtsahappopitoisuudet usein suurentuvat ennen vaihdevuosia ja varsinkin niiden aikana. Virtsahapon eli uraatin runsaus veressä on tunnettu kihdin riskitekijä.
Havainnot julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä, ja ne perustuvat 8 200 japanilaisnaisen neljätoistavuotisiin seurantatietoihin. Tutkimuksen aikana naisille tehtiin vuosittaisia terveystarkastuksia.
Tulosten perusteella veren virtsahappopitoisuudet alkoivat suurentua jo premenopaussin aikana, jolloin naishormonin eritys alkaa vähentyä. Pitoisuudet suurentuivat jyrkästi menopaussin eli vaihdevuosien edetessä ja tasaantuivat postmenopaussissa, jolloin naishormonien tuotanto on loppunut lähes kokonaan.
Myös merkittävä virtsahapon runsaus, joka voi johtaa kihtioireisiin, yleistyi vaihdevuosien edetessä. Virtsahapon runsautta todettiin alle prosentilla naisista premenopaussin aikana ja 4–5 prosentilla postmenopaussissa eli vaihdevuodet ylittäneillä. Virtsahapon runsaus oli kuitenkin selvästi yleisempää naisilla, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia. Heistä arviolta 18 prosentilla oli virtsahapon runsautta eli hyperurikemiaa.
Havainnot olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa ja muissa väestöissä, mutta ne viittaavat naisten virtsahappopitoisuuksien ja mahdollisesti myös kihtiriskin suurentuvan vaihdevuosien myötä varsinkin, jos naiselle on kertynyt ylipainoa. Laihduttaminen ja liikakilojen karistaminen voisivatkin pienentää näiden naisten sairastumisriskiä.
Kihti on kivulias nivelsairaus, joka johtuu virtsahapon eli uraatin kiteytymisestä niveliin ja joskus myös muihin kudoksiin. Sitä sairastaa noin 2–3 prosenttia aikuisista. Muun muassa alkoholi, ylipaino ja puriineja sisältävä ruokavalio pahentavat oireita. Puriineja on etenkin eläinten nahassa ja sisäelimissä sekä äyriäisissä ja monissa palkokasveissa.
Uutispalvelu Duodecim
(Arthritis & Rheumatology 2026;DOI:10.1002/art.43406)