Kun hengitystiet menevät osittain tai kokonaan tukkoon, tulee äkisti voimakas tukehtumisen tunne. Tavallisempaa on, että potilas kertoo hengästyvänsä normaalia helpommin. Aluksi hengästyminen tuntuu vain ruumiillisessa rasituksessa. Jos sairaus muuttuu vaikeammaksi, voi ahdistaa jo levossa ollessa.

Syitä

Hengenahdistusta voi esiintyä monissa sairauksissa. Niiden joukossa on lukuisia keuhkosairauksia, mutta myös muiden sairauksien oireena voi olla hengenahdistusta.

Äkillisesti alkava hengenahdistus

Syitä ovat

Päivässä–parissa alkava hengenahdistus

Syynä voi olla vaikea keuhkojen tulehdus (yleensä keuhkokuume, ks. Keuhkokuume (pneumonia) aikuisilla ja Keuhkokuume lapsella), astman tai keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe tai nopeasti kehittyvä sydämen vajaatoiminta.

Nesteen kertyminen keuhkopussiin voi tapahtua nopeasti tai hitaasti, ja siihen on monia erilaisia syitä. Toistuvat pienet keuhkoveritulpat voivat aiheuttaa ahdistusoiretta, joka ilmenee muutamien päivien–viikkojen kuluessa. Joskus sepelvaltimovikaa sairastavat voivat rintakivun asemesta kokea vain hengenahdistusta.

Joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksiin saattaa liittyä keuhkoreaktioita. Näistä tavallisin lienee virtsatietulehdukseen käytetty nitrofurantoiini.

Hitaasti alkava hengenahdistus

Keuhkoahtaumatauti on yleisin keuhkosairaus, jonka yhteydessä hengenahdistus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa.

Mahdollinen aiheuttaja voi olla myös sydämen vajaatoiminta.

Anemiaan liittyy hengenahdistusta, koska veren hapenkuljetuskyky on heikentynyt. Verenvuotoon liittyvässä anemiassa ahdistus voi alkaa nopeasti, raudan ja B12-vitamiinin puutteessa se kehittyy hitaasti kuukausien kuluessa.

Keuhkokudoksen erilaisiin sairauksiin (kuten keuhkofibroosiin) liittyy kaasujen vaihtohäiriö ja sen myötä ahdistusta. Vaikeaan lihavuuteen, vaikeisiin rintakehän rakennehäiriöihin sekä lihassairauksiin voi liittyä hengenahdistusta, koska keuhkot eivät pysty kunnolla laajenemaan. Uniapneaa sairastavat voivat kokea yöllistä hengenahdistusta.

Paniikkihäiriö

Hengenahdistuksen tunne on paniikkikohtauksen yksi oire. Tällöin tuntuu kuristumisen, hengenahdistuksen ja tukehtumisen tunnetta. Hengitys on tiheää ja syvää (hyperventilaatio). Siihen saattaa liittyä raajojen puutumista ja pistelyä, huimausta ja tajunnan menettämisen pelkoa. Oire johtuu paniikkikohtaukseen liittyvästä psyykkisestä reaktiosta, eikä keuhkoissa ja hengitysteissä ole mitään vikaa.

Milloin hoitoon

Yleissääntönä on, että silloin kun huomaa selvästi hengästyvänsä aikaisempaa helpommin, on syytä hakeutua lääkäriin. Kun hengenahdistus alkaa äkillisesti uutena oireena, pitää hakeutua heti hoitoon.

Jos äkillisen hengenahdistuksen syy on tiedossa (esimerkiksi astma tai paniikkikohtaus), sitä luonnollisesti voi hoitaa hoitopaikasta saatujen ohjeiden mukaan.

Usein hengenahdistus kehittyy niin hitaasti, ettei siihen helposti kiinnitä huomiota. Takana on yleensä jokin hoitoa vaativa sairaus, jos viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa huomaa hengästyvänsä tavallista helpommin esimerkiksi reippaasti kävellessä tai ylämäessä. Kun huomaa tällaista, on syytä hakeutua muutaman päivän kuluessa hoitoon.

Äkillisen hengenahdistuksen tutkiminen ja hoito

Jos äkillinen hengenahdistus tulee ruokaillessa, toinen voi takoa autettavaa kämmenellä selkään. Ellei se auta, voi käyttää niin sanottua Heimlichin otetta. Aseta takakautta toinen käsi nyrkissä autettavan pallealle (ylävatsalle) ja tartu nyrkkiin toisella kädellä. Nykäise kahden nyrkin otteella taakse–ylös. Toista nykäisyjä tarvittaessa viisi kertaa. Ellei tämä vielä auta, taivuta autettavan ylävartaloa välillä etukumaraan ja lyö kämmenellä viisi kertaa lapaluiden väliin. Toista sitten viisi nykäisyä Heimlichin otteella taakse–ylös. Jatka tarvittaessa näin vuorottelemalla. Tällä toimenpiteellä voi pelastaa toisen ihmisen hengen. Ks. myös Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt.

Akuutissa ahdistuksessa happikyllästeisyys arvioidaan sormeen kiinnitettävällä mittarilla, ja valtimoverinäytteestä voidaan arvioida tarkemmin hengityskaasujen vaihtuminen. Keuhkokuva, sydänfilmi, perusverikokeet ja uloshengityksen huippuvirtaus kuuluvat alkututkimuksiin. Tarvittaessa tutkimuksia täydennetään esimerkiksi keuhkojen tietokonetomografialla ja keuhkojen toimintakokeilla, rasituskokeella ja sydäntutkimuksilla.

Hoito valitaan oireen aiheuttajan mukaan. Äkillisessä ahdistuksessa potilaalle voidaan antaa happea, jos siihen on aihetta happikyllästeisyyden perusteella arvioituna. Keuhkoahtaumaa sairastavalle liiallisesta hapenannosta voi kuitenkin olla haittaa, koska hiilidioksidia voi kertyä liikaa.

Astman ja keuhkoahtaumataudin aiheuttamaa äkillistä ahdistusta hoidetaan keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä ja kortisonilla. Sydämen vajaatoiminnan äkillistä vaihetta hoidetaan tavallisesti nesteenpoistolääkkeillä. Anemia hoidetaan punasolusiirroin.

Kirjallisuutta

  1. Anttalainen U. Hengenahdistus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 2.5.2018.