Yleistä

Mustelmia syntyy kaikille ihmisille kehoon kohdistuvissa kolauksissa ja iskuissa. Mustelmia voi joskus syntyä hyvinkin herkästi pienistä, huomaamattomista kolhuista. Yksittäisistä pienistä alle 3 senttimetrin läpimittaisista mustelmista ei tarvitse huolestua.

Mustelma syntyy, kun ihon alla kulkevat pienet verisuonet rikkoutuvat ja alueelle leviää pieni määrä verta. Usein mustelma tulee näkyviin vasta muutaman päivän kuluttua. Mustelmat ovat useimmiten vaarattomia ja parantuvat hiljalleen itsekseen.

Mustelman väri on aluksi tumman violetti tai sinertävä, ja päivien kuluessa se vaalentuu hiljalleen kellertäväksi. Joskus mustelmaan vuotanut veri voi vähitellen valua alaspäin kudoksessa, ja mustelman paikka hieman vaihtuu. Näin käy herkästi esimerkiksi nilkan ja kasvojen alueella. Ilmiö on normaali. Mustelmat voivat olla arkoja, jos kehoon kohdistuva isku on ollut kovempi. Usein pieniin mustelmiin ei kuitenkaan liity kipua.

Mustelmien muodostumisen syitä

Mustelmaherkkyys voi vaihdella eri-ikäisenä ja myös yksilöllisesti. Lapsilla on usein enemmän mustelmia, koska heille sattuu enemmän pieniä kolhuja. Vanhemmiten iho ja ihonalaiset kudokset ohenevat ja haurastuvat, jolloin pieniä verisuonia katkeaa helpommin. Tällöin mustelmia muodostuu herkästi esimerkiksi kämmenselkiin ja kyynärvarsiin. Ilmiö liittyy ikääntymiseen, eikä yleensä vaadi lisätutkimuksia.

Monet lääkkeet saattavat vaikuttaa mustelmaherkkyyteen. Erityisesti verenohennuslääkkeet lisäävät herkkyyttä mustelmien syntymiseen. Yleiset, myös ilman reseptiä saatavilla olevat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni, aspiriini) saattavat joskus aiheuttaa lisääntynyttä mustelmaherkkyyttä. Jos mustelmia alkaa ilmaantua tavallista enemmän tulehduskipulääkityksen aikana, on lääkkeen käyttö hyvä lopettaa. Jatko-ohjeita on hyvä kysyä omasta terveydenhuollon toimipisteestä. Myös omega-3-rasvahapot ja jotkin mielialalääkkeet voivat lisätä mustelmataipumusta.

Joihinkin sairauksiin voi joskus yhtenä oireena liittyä lisääntynyttä taipumusta mustelmiin. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa immunologinen trombosytopeeninen purppura (ITP), von Willebrandin tauti ja maksakirroosi.

Pieniä (1–3 mm:n läpimittaisia) verenpurkaumia kutsutaan petekkioiksi. Joskus esimerkiksi erilaisiin infektiotilanteisiin voi liittyä useiden verenpurkaumien ilmaantuminen iholle. Petekkiat alaraajoissa voivat joskus myös liittyä esimerkiksi sydämen tai laskimoiden vajaatoimintaan ja alaraajojen turvotuksen lisääntymiseen.

Joskus verenpurkaumat voivat näkyä iholla laajempina punaisina läiskinä. Tätä oiretta kutsutaan purppuraksi. Tämän tyyppinen muutos iholla on tavallinen oire esimerkiksi vaskuliiteissa.

Milloin hoitoon?

Päivystyksellinen arvio on tarpeen,

  • jos mustelmien tai petekkioiden tai purppuran yhteydessä esiintyy korkeaa kuumetta, yleisvoinnin heikentymistä tai muita vakavaan infektioon viittaavia oireita.

Lääkärin arvio on tarpeen,

  • jos ilmaantuu ilman syytä useita mustelmia tai yksittäinen kookas (läpimitta yli 3 cm) mustelma. Nämä voivat joskus olla merkkinä esimerkiksi veren hyytymiseen liittyvästä häiriöstä tai verisairaudesta.
  • jos ilmaantuu purppuraan viittaavia muutoksia iholle
  • jos verenohennuslääkkeen, esimerkiksi varfariinin, klopidogreelin tai suoran antikoagulantin, käytön aikana ilmaantuu useita tai isoja mustelmia ilman syytä
  • jos mustelmien yhteydessä esiintyy yleisoireita, kuten väsymystä ja laihtumista.

Pienen vamman tai kolhun jälkeen syntyvä mustelma ei vaadi hoitoa. Jos isomman tapaturman jälkeen on epäily vakavammista seurauksista, esimerkiksi murtumasta, on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Kirjallisuutta

  1. Poikonen Eira. Mustelmat, petekiat ja purppura. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.4.2025.
  2. DynaMed. Easy Bruising - Approach to the Patient. EBSCO Information Services. Päivitetty 20.2.2025.
  3. Ilkka L, Lampilinna V. Aikuisten yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. 25.6.2020.