Haavat

Pinnalliset alaraajan haavat hoidetaan kuten haavat yleensäkin. Ihonalaiset rasvakerrokseen asti ulottuvat haavat edellyttävät aina tarkistuttamista lääkärillä ja yleensä haavan ompelua. Jalkaterän alueella ihon alla kulkee jänteitä, jotka voivat vaurioitua pinnalliseltakin näyttävässä viiltohaavassa. Lue enemmän jännevammoista.

Venähdysvammat

Kehossa luun toiseen luuhun liittää nivelside eli ligamentti, kun taas lihaksen luuhun kiinnittää jänne. Näiden pehmeiden rakenteiden vammat ovat yleensä osittaisia ja paranevat hyvin ilman toimenpiteitä oireenmukaisella kipulääkityksellä ja kuntoutusharjoittelulla. Venähdyksestä puhuttaessa yleisesti voidaan tarkoittaa joko jänteen tai nivelsiteen vaurioitumista. Alaraajan yleisimpiä venähdyksiä on nilkan nyrjähdys, eli nilkan kääntyminen sisäänpäin epätasaisella alustalla, jolloin nilkan ulkosyrjän rakenteet venyvät. Tämä voi joka voi tuottaaaiheuttaa nivelsidevamman tai suurienergiaisena murtuman nilkan luihin. Tämä voi aiheuttaa nivelsidevamman tai murtuman nilkan luihin.

Polven vääntyminen erityisesti kiertoliikkeessä voi aiheuttaa vammoja polven nivelsiteisiin tai nivelkierukkaan.

Mikä tahansa raju vääntö voi aiheuttaa venähdyksen ligamenttiin tai jänteeseen. Kipu paikantuu tällöin yleensä pehmeiden rakenteiden alueelle eikä luun kohdalle, eikä painon varaaminen raajalle yleensä ole estynyt toisin kuin murtumassa. Lihaksen vauriosta kertoo se, että lihaksen aktiivinen käyttäminen tuottaa kovimman kivun.

Ensiapu ja itsehoito

Venähdysten ensiapuna lievästi vamma-aluetta puristava side ja kohoasento vähentävät verenvuotoa kudoksiin ja turvotusta. Aikaisemmin suositellun kylmähoidon tehosta ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, joskin se voi alkuvaiheessa lievittää kipua. Viilennyshoidossa jääpussia tai kylmäpakkauksia pidetään vamman kohdalla 15–20 minuuttia kerrallaan, tarvittaessa 1–2 tunnin välein. Kylmähoitoa ei kannata jatkaa muutamaa tuntia kauempaa, koska pitkään jatkuva kylmähoito saattaa hidastuttaa paranemisprosessia. Ihon paleltumavammaa tulee varoa. Tarkempia ohjeita ensiavusta: ks. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle.

Lievä nilkan tai polven venähdys, johon ei liity nivelen toiminnan häiriötä eikä painoa jalalle laskiessa (varatessa) tuntuvaa kipua, paranee itsestään 1–2 viikon sisällä. Niveltä tukevasta siteestä, teippauksesta tai niveltuesta voi olla apua. Erityisesti urheilijoiden ja ikääntyvien on syytä ottaa kuntoutukseen mukaan ohjattu harjoittelu heti alkuvaiheessa, jotta toivottu toimintakyky palaisi mahdollisimman nopeasti.

Milloin hoitoon?

Jos venähdysvammaan liittyy huomattava turvotus, ihonalainen verenvuoto, kipu alaraajalle painoa varattaessa tai koputteluarkuus luissa, on tarpeen hakeutua välittömästi hoitoon. Mikäli kipu on huomattavaa ja haittaa nukkumista kipulääkkeestä huolimatta tai jos normaali toimintakyky ei palaudu 1–2 viikon kuluessa, on myös syytä hakeutua ammattilaisen arvioon.

Lihas- ja jännevammat

Alaraajan lihasten tai jänteiden vammat liittyvät yleensä voimakkaisiin fyysisiin ponnistuksiin. Äkillinen lihaksen jännittäminen ja venytys koko kehon painolla saa aikaan lihassolujen tai jänteen repeämisen. Tavallisia lihasrepeämän sijaintipaikkoja ovat reiden takaosa sekä pohje. Joskus lihasrepeämän sijasta lihaksessa voi olla vain kouristus, joka laukeaa rasituksen loputtua. Lihasrepeämän aiheuttama kipu ei mene kouristuksen lauettua ohi. Jos repeämä on kookas, lihaksessa voi tuntua repeämän kohdalla kuoppa. Se tosin saattaa alkuvaiheessa olla veripahkan täyttämä eikä siksi ole heti tunnettavissa. Lihaskudokseen syntynyt verenvuoto voi näkyä vasta myöhemmin repeämän alapuolella esimerkiksi polven tai nilkan seudussa mustelmana. Jos verenpurkauma aiheuttaa niin voimakkaan turvotuksen, että iho käy pinkeäksi ja sen tunto alkaa heikentyä, on syytä lähteä näyttämään vaivaa ammattilaiselle viipymättä. Katso myös artikkeli Lihasrevähdys ja lihaskouristus.

Alaraajan jännevammoista merkittävin on akillesjänteen repeämä. Se syntyy tyypillisesti äkillisessä ponnistuksessa. Joskus jänteen katketessa kuuluu selvä paukahdus tai napsahdus. Vamman syntymistä edesauttavat ikääntyminen ja ylipaino tai jänteessä jo ennestään oleva haurastuma. Tällöin repeämä voi syntyä vähäiseltäkin tuntuvan ponnistuksen yhteydessä. Akillesjänteen katkettua jalkaterän ojennus ei onnistu varsinkaan vastusta vasten eikä jalalla pysty nousemaan varpaille. Akillesjänteen kohdalla nilkan takaosassa voi tuntua pelkkä kuoppa. Hoitoon on syytä hakeutua seuraavana aamuna. Hoitona on yleensä kipsaus. Leikkaushoidosta on pitkälti luovuttu joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, koska kipsaamalla saadut hoitotulokset on todettu tutkimuksissa paremmiksi, ja näin säästytään myös yleisiltä leikkaushaavan paranemiseen liittyviltä komplikaatioilta.

Toinen melko yleinen alaraajan jännevamma on takareisilihaksen repeämä kiinnittymiskohdastaan istuinkyhmystä. Vamma syntyy jalan lipsahtaessa suorana eteenpäin henkilön tipahtaessa ”spagaattiasentoon” (”hamstringvamma”). Tämänkin vamman hoidossa ollaan siirtymässä leikkaushoidosta enemmän fysioterapeuttisen kuntoutusharjoitteluhoidon suuntaan. Hamstringvammaa epäiltäessä henkilö ohjataan traumojen hoitoon perehtyneen ammattilaisen arvioon, jossa varmistetaan diagnoosi ja määritetään hoitolinja.

Ensiapu ja itsehoito

Lihasvamman ensiapu on samanlainen kuin venähdysten: (kylmä), lievä puristus ja kohoasento. Vähäiset lihasvammat paranevat hyvin, ja niiden kuntouttaminen venyttämällä aloitetaan kivun sallimissa rajoissa jo parin päivän kuluttua vammasta.

Milloin hoitoon?

Kova kipu ja merkittävä turvotus ovat aihe hakeutua samana päivänä lääkärin tutkittavaksi. Jos vamman jälkeen raajassa on jonkinlainen uusi toiminnallinen haitta, on syytä hakeutua arvioon viimeistään seuraavana arkipäivänä, vaikka kipua ei erityisesti olisikaan.

Murtumat ja sijoiltaanmenot

Mikäli alaraajavamman seurauksena on havaittavissa jonkinlainen virheasento raajassa, tulee hälyttää välittömästi paikalle ensihoito. Mikäli vammaenergia on suuri tai vammautunut raaja on merkittävän kipeä, eikä sitä voida käyttää, on syytä epäillä murtumaa. Katso erillinen artikkeli alaraajan murtumista.

Alaraajavammojen ehkäisy

Vammojen ehkäisyyn pätevät yleiset tapaturmien ehkäisyn periaatteet: liukastumisen, kaatumisen ja törmäysten välttäminen. Ikäihmisten kaatumisten sekä luun haurastumisen ehkäisy on tärkeää reisiluun murtumien estämiseksi. Kaatumisherkkien vanhusten on syytä käydä lääkärissä kaatumistaipumuksen mahdollisen syyn selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Lisäksi on saatavissa pehmusteilla varustettuja turvahousuja, joita käyttämällä reisiluun kaulan murtuman todennäköisyyttä kaatumistilanteissa voidaan huomattavasti vähentää.