Huimauksen syyt

Huimaus voi johtua monenlaisista syistä, joista yleisimpiä ovat seuraavat:

• Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleistä ja liittyy pään asennon muutoksiin. Se johtuu tasapainoelimen ohimenevästä häiriöstä. Vaiva tuntuu kiertohuimauksena 2–20 sekuntia asennon muutoksen jälkeen. Huimaus tulee usein vain pään ollessa tietyssä asennossa siirryttäessä esimerkiksi istualta makuulle tai taivutettaessa päätä esimerkiksi kasvoja pestessä.
• Vestibulaarineuriitti aiheuttaa äkillisesti alkavan, voimakkaan kiertohuimauksen, tasapainoepävarmuuden ja pahoinvoinnin. Katseen tarkentaminen on usein hankalaa ja silmävärveen vuoksi lukeminen mahdotonta. 
• Ménièren taudilla tarkoitetaan oireyhtymää, johon kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen, korvien soiminen sekä korvien paineen tai täyttymisen tunne.
• Ortostaattinen hypotensio tarkoittaa huimausta ylös noustessa tai liittyen kehon asennon muutoksiin. Se johtuu verenpaineen äkillisestä laskusta. Nopeasti laskeva verenpaine heikentää ohimenevästi verenkiertoa pikkuaivoissa ja aiheuttaa huimausta. Tällaista huimausta voi erityisesti esiintyä murrosiän nopean kasvun vaiheessa sekä ikääntyessä ja verenkiertoelinten reaktioiden hidastuessa. Huimaus menee melko nopeasti ohi asennon vakiinnuttua. Jotkin lääkkeet, erityisesti verenpainelääkkeet, voivat aiheuttaa niin hankalaa ortostaattista huimausta, että on keskusteltava lääkärin kanssa lääkityksen vaihtamisesta. Ikääntyneillä ihmisillä ortostaattinen huimaus on hyvin usein syy kaatumisiin.
• Muistakin syistä johtuva matala verenpaine voi olla huimauksen syy.
• Nestevajaus eli dehydraatio erityisesti vanhuksilla tai pienillä lapsilla, esimerkiksi kuumana kesänä tai kuumeisen taudin sekä ripulin yhteydessä, aiheuttaa monesti huimausta, joka tuntuu pyörryttävänä.
• Monet lääkkeet, esimerkiksi verenpainelääkkeet ja jotkin psyykenlääkkeet, voivat aiheuttaa huimausta erityisesti ylös noustessa, mutta myös huteraa oloa.
• Paniikkihäiriö, ahdistus sekä stressitilanne voivat ilmetä huimauksena, johon liittyy yleensä muitakin oireita, kuten pelon tunnetta, sydämentykytystä, rintakipuja, hikoilua, vapinaa ja hengenahdistusta.
• Sydämen rytmihäiriöihin voi liittyä tykyttelyn, muljahtelun, rintakivun tai hengenahdistuksen lisäksi huimausta. Myös sydäninfarktin oireena voi rintakivun lisäksi olla huimausta.
• Anemia, etenkin nopeasti kehittyessään, voi aiheuttaa huimausta, väsymystä ja fyysisen suorituskyvyn heikentymistä.
• Alhainen verensokeri eli hypoglykemia voi aiheuttaa huimausta, erityisesti insuliinia käyttävillä diabetesta sairastavilla.
• Jännityspäänsärky on ihmisten yleisin päänsäryn muoto ja hankalimmillaan siihenkin voi liittyä huimausta. Joillakin huimausta ilmenee myös migreenin yhteydessä.
• TIA eli ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö sekä aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa äkillistä huimausta muiden neurologisten oireiden kanssa. Erityisesti verenkiertohäiriöt aivorungon ja pikkuaivojen alueella aiheuttavat huimausta.
• Päähän kohdistuneen iskun ja erilaisten neurologisten sairauksien (esim. epilepsia ja MS-tauti) yhtenä oireena voi olla huimaus.

Kiertävä huimaus on useimmiten sisäkorvaperäistä. Kaatava huimaus voi vaikeusasteesta riippuen olla jännitysniskasta, kaularangasta tai verenkierron tai aivojen toiminnan häiriöstä johtuvaa. Aivojen toiminnan häiriöiden yhteydessä huimaus ilmenee pikemmin tasapainon ja pystyssä pysymisen vaikeutena, mihin liittyy usein myös muita hermoston oireita. Huimauksen yhteydessä voi esiintyä myös heikotusta, pahoinvointia ja kuulon häiriöitä.

Tasapainohäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on tilapäisesti tai jatkuvasti vaikeuksia pysyä pystyssä, mutta ei varsinaisesti ole huimauksen tunnetta. Tilapäisten syiden (esim. väsymys tai liiallinen alkoholinkäyttö) lisäksi syynä voivat olla ääreishermoston tai pikkuaivojen sairaudet.

Huimauksen itsehoito

Hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee yleensä itsestään, mutta oireiden poistumista voi nopeuttaa harjoituksilla, joiden tarkoituksena on tarkan liikesarjan (Epleyn manööveri) avulla saada kaarikäytävään kertynyt sakka poistetuksi. Katso video.

Sisäkorvaperäisen ns. vestibulaarineuroniitin (tasapainoelimen nopeasti alkanut lama) hankala huimaus menee yleensä itsestään ohi 1–2 viikossa, joskin lieviä tasapaino-oireita voi olla pidempään. Lääkärin antaman hoidon lisäksi kannattaa lähteä liikkeelle heti, kun pystyy, jotta tasapainojärjestelmää saadaan aktivoitua.

Ortostaattista huimausta voi vähentää harjoittamalla verenkiertoelimistöään. Yksinkertainen hoito on liikunta kaikissa muodoissaan.

Jännityspäänsärystä ja psyykkisistä syistä johtuvassa huimauksessa on tärkeä huolehtia hyvinvointia tukevasta vuorokausirytmistä, riittävästä levosta ja ruokailuista sekä liikunnasta. Kannattaa etsiä myös psyykkistä tukea ja pohtia elämäntilanteessa mahdollisesti tarvittavia muutoksia.

Tasapainoharjoittelusta on hyötyä kaikentyyppisen huimauksen hoidossa.

Ikääntyneillä huimausta on usein, sen taustalla voi olla monia syitä ja usein yhtä varsinaista syytä ei pystytä tunnistamaan. Huimaus suurentaa kaatumisen riskiä. Tämän vuoksi on tärkeää pohtia ympäristön turvallisuutta ja apuvälineitä, jotta liikkuminen mahdollistuisi. Paikalleen jääminen pahentaa ajan kanssa huimausta.

Milloin hoitoon?

Pelkkä huimaus ilman muita oireita ei juuri koskaan ole merkki äkillisestä vakavasta sairaudesta, mutta usean tunnin ajan jatkuva äkillinen huimaus on syy hakeutua lääkärin arvioon.

Lääkärin tutkittavaksi päivystykseen on syytä hakeutua välittömästi, jos

• äkilliseen huimaukseen liittyy muita oireita, kuten puheen, kuulon, näön, nielemisen, lihasten toiminnan tai tajunnan/ajattelun häiriöitä
• huimaukseen liittyy rintakipua, rytmihäiriötuntemus tai voimakas hengenahdistus
• huimaus on niin voimakasta, että ei pysy pystyssä
• huimaukseen liittyy yleistilan lasku ja jalat eivät kanna tai kuumetta on yli 38 astetta
• aikaisemmin on lyönyt päänsä (alle 2 viikon sisällä)
• on epäilyä verenvuodosta (esim. mustat ulosteet tai tiedossa oleva veritauti).

Vuorokauden sisällä on syytä hakeutua hoitoon, jos huimaus ilman muita oireita kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja tai siihen liittyy pulssin epätasaisuutta tai äkillinen kuulon heikkeneminen.

Muutaman vuorokauden sisällä on hyvä hakeutua hoitoon, jos huimaukseen liittyy vähittäinen kuulon heikkeneminen tai korvien suhinaa. Kiireetöntä ajanvarausta voi odottaa, jos huimaus on pitkäaikaista ilman muita oireita tai tilanteen pahenemista. Myös niska- ja hartiajännitykseen liittyvän huimauksen hoitoa voi odottaa pitempään.

Lääkärin kanssa on syytä keskustella lääkityksen tarkistamisesta, mikäli käytössä on useita lääkkeitä tai huimaus alkaa pian lääkityksen lisäämisen jälkeen. Pitkään jatkuneet mutta toistuvat huimausoireet, jotka eivät liity asennon muutoksiin, ovat niin ikään syy käydä lääkärin tutkittavana.

Huimauksen tutkiminen

Lääkäriin mennessä kannattaa jo valmiiksi miettiä, minkä tyyppistä huimaus on, missä tilanteissa sitä esiintyy, liittyykö siihen muita oireita ja mitä lääkkeitä on käytössä. Huimauksen esiintymistavasta ja tyypistä riippuen tarvittavat tutkimukset vaihtelevat yksinkertaisista kuulon ja tasapainon tutkimuksista laajempiin selvittelyihin.

Lääkäri perehtyy perussairauksiin, lääkitykseen, elämäntilanteeseen ja mahdolliseen altistumiseen infektiolle tai nestevajeelle. Usein mitataan verenpaine eri asennoissa ja tutkitaan sydämen rytmi sekä neurologinen status, jossa voidaan huomioida huimaukseen liittyviä muita neurologisia oireita. Tarvittaessa otetaan laboratoriotutkimuksia, kuten hemoglobiini, verenglukoosi ja elektrolyytit. Sydänoireita epäiltäessä otetaan EKG ja vakavimmissa tilanteissa harkitaan pään kuvantamista.

Huimauksen ehkäisy

Säännölliset elämäntavat, riittävä lepo, liikunta ja terveyttä tukeva ruokavalio voivat jossakin määrin vähentää huimauksen riskiä. Kaikenlainen liikunta on hyväksi. Erityisesti monipuolinen liikunta ja tasapainoharjoitteet aktivoivat tasapainoelintä. Aamuisin vuoteesta noustessa esiintyvää verenpaineen laskusta johtuvaa huimausta voi ehkäistä hidastamalla vuoteesta nousua ja istuskelemalla jonkin aikaa vuoteen reunalla.