Yleistä

Imusuonitulehdus (lymfangiitti, lymphangitis) on ihossa esiintyvä imusuoniston tulehdus. Ilmiötä on aiemmin virheellisesti kutsuttu ”verenmyrkytykseksi”. Imusuonitulehdus ilmenee punaisena juovana iholla, ja se voi edetä nopeastikin.

Imusuonitulehduksen aiheuttaja on tavallisesti bakteeri, useimmiten streptokokki, joskus stafylokokki. Hyönteisten puremissa nähdään joskus imusuonitulehdusta, mutta se ei ole bakteerien aiheuttama. Myös herpesvirus voi aiheuttaa imusuonitulehduksen etenkin käsissä tai sukuelimissä (Ihon herpesinfektio (huuliherpes eli yskänrokko)).

Imusuonitulehduksia esiintyy myös muualla elimistössä, jolloin ne liittyvät muun muassa suolistotulehduksiin ja syöpiin. Näitä tilanteita ei käsitellä tässä artikkelissa.

Imusuonitulehduksen oireet

Tavallisimmin paikallisesta infektiosta, esimerkiksi käden tulehtuneesta haavasta, lähtee ranteen ja käsivarren sisäpuolella kulkeva punainen, aristava, noin puolen senttimetrin levyinen juova. Juova etenee imusolmukkeiden suuntaan jopa parikymmentä senttimetriä päivässä. Juova voi ilmetä myös muualla kehossa, tavallisimmin kuitenkin raajoissa. Voimakkaan infektion yhteydessä voi esiintyä kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta.

Imusolmukkeeseen saakka levinnyt infektio turvottaa ja kipeyttää paikalliset imusolmukkeet. Silloin on tavallisesti kuumettakin.

Hyönteisten puremien aiheuttamassa imusuonitulehduksessa juova leviää tavallisesti hitaammin kuin bakteeriperäisessä tulehduksessa. Joskus kohtaan voi kuitenkin kehittyä bakteeri-infektio esimerkiksi raapimisen aiheuttaman ihorikon seurauksena.

Imusuonitulehduksen taustalla voi olla myös muita syitä. Kyhmymäisessä muodossa imuteiden alueella nähdään hajanaisesti levittäytyneitä, punoittavia kyhmyjä ja/tai haavaumia. Tällainen taudinkuva voi liittyä esimerkiksi jänisruttoon tai ihon syvään sieni-infektioon.

Imusuonitulehduksen toteaminen

Lääkäri voi todeta imusuonitulehduksen sopivan taudinkuvan perusteella ja usein punaisen juovan näkeminen riittää diagnoosiin. Usein lääkärissä tarkistetaan tulehdusarvoja. Mikäli yleisvointi on heikentynyt, voidaan tarvita tarkempia syyn selvityksiä.

Imusuonitulehduksen itsehoito

Turvotusta ja kipua voi vähentää raajan kohoasennolla ja tulehduskipulääkkeillä, mutta lääkärin arvio on aina tarpeen.

Milloin hoitoon?

Imusuonitulehdus tulisi arvioida lääkärissä. Usein tarvitaan antibioottilääkitys ja se tulisi aloittaa vuorokauden kuluessa juovan havaitsemisesta. Mikäli esiintyy yleisoireita kuten kuumetta, lääkärin arvioon on syytä hakeutua samana päivänä. Hyönteisten pureman aiheuttamaa imusuonitulehdusta hoidetaan antihistamiineilla ja kortisonilla.

Ehkäisy

Haavat ja ihorikot on syytä puhdistaa hyvin ja pitää kuivana ja puhtaana. Ihon infektiot on syytä hoitaa ajoissa. Muuten imusuonitulehdusta ei voida ehkäistä.

Kirjallisuutta

  1. Salava A., Skogberg K. Imusuonitulehdus (lymfangiitti). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Tarkastettu 2.7.2026.
  2. Dynamed. Lymphangitis - Approach to the Patient. EBSCO Information Services. Päivitetty 30.6.2026.
  3. Pitetti RD. Lymphangitis. 2018 eMedicine (vaatii rekisteröitymisen).
  4. Cohen BE, Nagler AR, Pomeranz MK. Nonbacterial causes of lymphangitis with streaking. Am Board of Fam Med 2016; 29(6):808–12.