Kutina määritellään haluksi, useimmiten pakottavaksi tarpeeksi, raapia tai ainakin hieraista kutiavaa aluetta. Useimmiten kutiavan alueen raapiminen tapahtuu huomaamatta. Kutina muuttuu häiritseväksi, kun se vaikeuttaa uneen pääsyä, herättää yöllä tai valveilla ollessa pakottaa kynsimään ihon verille.

Kutinan syitä

Kutinatuntemus syntyy, kun ihon kutinaa aistivat tuntohermopäätteet aktivoituvat ja viestivät kutinan selkäytimen kautta aivoihin. Kutina on samankaltainen oire kuin esimerkiksi kipu, ja se voi myös kroonistua.

Kutinaa voivat aiheuttaa erilaiset ihotaudit sekä tietyt yleissairaudet ja lääkeaineet. Taustalla voi olla myös psykiatrinen tai neurologinen sairaus. Yleisin kutinan syy on tulehdus ihossa. Joka viidennellä suomalaisella aikuisella ja lapsella on atooppinen, kutiava ja kuiva iho. Vanhusten iho kutiaa samasta syystä eli veden haihtumista estävien rasvojen puutteesta sarveiskerroksessa. Kun iho kuivuu, se samalla tulehtuu.

Voimakkaampi tulehdus ihossa näkyy ekseemana, ihottumana, joista tavallisimmat ovat atooppinen ekseema, seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma ja ärsytysekseema.

Herkkäihoinen reagoi kutinalla päivittäisiin pieniin ärsykkeisiin, kuten karheaan kankaaseen, pesuaineisiin tai kosmeettisiin tuotteisiin.

Nokkosihottumaa eli urtikariaa on joka viidennellä ihmisellä ainakin kerran elämässä. Joka toisella potilaista nokkosihottumaan liittyy angioedeema eli paikallinen turvotus esimerkiksi silmäluomen alueella. Nokkosihottuma voi olla lyhytkestoista tai kroonista, mutta kummassakin tapauksessa yksittäiset kutisevat paukamat vaihtavat paikkaa vuorokauden kuluessa.

Syyhy esiintyy usein pieninä epidemioina. Sen aiheuttaa hämähäkkieläimiin kuuluva syyhypunkki, joka tarttuu läheisessä ihokontaktissa. Myös hyönteisten pistot ja puremat nostavat pistokohtaan kutisevan paukaman.

Muita kutinaa aiheuttavia ihotauteja ovat mm. psoriaasi, punajäkälä, neurodermatiitti ja kyhmykutina eli prurigo nodularis. Kiusallista keskiselän kutinaa, käsivarsien kutinaa (pruritus brachioradialis) sekä hiuspohjan kutinaa, pistelyä tai arkuutta (ns. herkkä päänahka, engl. burning scalp syndrome tai scalp dysesthesia) ilman näkyviä oireita pidetään nykyään tuntohermojen toimintahäiriöinä.

Maksa- ja munuaissairaudet, diabetes, eräät syövät, MS-tauti ja Parkinsonin tauti, kilpirauhassairaudet, HIV ja psyykkiset tekijät voivat aiheuttaa ihon kutinaa. Lääkkeistä mm. statiinit (kolesterolilääkkeet), eräät verenpainelääkkeet ja antibiootit sekä voimakkaaseen kipuun käytettävät opioidit voivat joillakin käyttäjillä olla ihon kutinan syynä.

Kutinan hoito

Varsinaisia kutinalääkkeitä ei toistaiseksi ole, ja olennaista on kutinan perussyyn hoito. Kuivaa ihoa hoidetaan kosteusvoiteilla ja kutinaa aiheuttavaa ihosairautta asianmukaisella paikallishoidolla, sisäisellä lääkehoidolla tai esimerkiksi ultraviolettivalohoidolla. Antihistamiineista ei yleensä ole apua nokkosrokkoon liittyvää kutinaa lukuun ottamatta.

Kirjallisuutta

  1. Hannuksela M. Kutina on pirullista - raapiminen taivaallista. Kustannus Oy Duodecim 2009.
  2. Salava A. Kutina. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.12.2018.