Yleistä

Kuiva iho on subjektiivinen tunne siitä, että iho on karhea, kutiava ja hilseilevä. Lääketieteellisesti kuivalla iholla tarkoitetaan tilannetta, jossa veden haihtumista estävien rasvojen määrä ihon uloimmassa kerroksessa eli sarveissolukerroksessa on niin pieni, että vettä pääsee haihtumaan ihon syvemmistä kerroksista. Seurauksena ihon pintakerros eli epidermis kuivuu (ks. Ihon rakenne ja muutokset ikääntyessä). Kuivuminen aiheuttaa ihoon lievän tulehduksen, joka aistitaan kutinana (kuva ).

Kuva

Ihon kuivuudesta johtuva ihottuma (asteatoottinen ekseema). Ihon kuivuudesta johtuva ihottuma tyypillisessä paikassa yli 60-vuotiaan miehen nilkassa ja säären alaosassa. Ihottumaan liittyy tavallisesti kutinaa. Ihon pinta punoittaa, hilseilee ja halkeilee.

Veden haihtumista estävä rasvakerros muodostuu ihosolujen itsensä valmistamista keramideista (pitkäketjuisista neutraaleista rasvoista), kolesterolista ja rasvahapoista. Keramidien tuotantonopeuteen vaikuttaa muun muassa perimä. Noin joka viidennellä lapsella ja aikuisella on ns. atooppinen, kuiva iho, jolloin keramidien synteesi on normaalia vähäisempää. Toisena tekijänä on ihon keratiinin eli sarveisaineen aineenvaihduntaan ja rakenteeseen vaikuttavan filaggriiniproteiinia koodaavan geenin poikkeava toiminta (ks. Atooppinen ekseema (ihottuma)). Keramidien tuotto vähentyy myös iän myötä. Sen takia suurin osa vanhuksista kärsii kuivasta ihosta (ks. Ihon rakenne ja muutokset ikääntyessä).

Myös ulkoiset tekijät, ennen muuta talvikausi ja kuiva huoneilma sekä ihon liiallinen saippuapesu aiheuttavat ihon kuivumista.

Ihon kuivuutta ei voi mitata silmällä. Se mitataan joko ihon läpi haihtuvan veden määränä tai ihon pintaosien kosteutena.

Oireet

Kuiva iho kutisee ja tuntuu karhealta. Oireita esiintyy etenkin talvella. Taustalla on usein atooppinen taipumus. Myös iän myötä iho ohentuu ja keramidien tuotanto vähenee, jolloin iho tulehtuu ja alkaa kutista, hilseillä ja halkeilla.

Etenkin yli 60-vuotiailla miehillä esiintyy säärissä ja käsien päällä ihon kuivuudesta johtuvaa ns. asteatoottista ihottumaa (eczema asteatoticum; ks. kuva ).

Itsehoito

Kuivaihoisen ei tarvitse välttää ihon pesua, ja lika ja hiki kannattaa aina pestä pois. Runsas saippuan ja pesuharjan käyttö kuitenkin pahentavat kuivumista. Kevyitä vesipitoisia perusvoiteita voi käyttää saippuan sijaan, ja perusvoiteen käyttö heti pesun jälkeen estää ihon kuivumista ja sitoo ihoon kosteutta (ks. Perusvoiteet). Yleensä kuivalle iholle sopii parhaiten rasvaisempi perusvoide. Voide kannattaa kuitenkin valita oman ihon tuntemusten perusteella. Jos 1–2 päivittäistä voitelukertaa ei pidä ihoa tarpeeksi kosteana, tulehdus on syytä hoitaa esimerkiksi hydrokortisonivoiteella.

Auringon ultraviolettisäteily paksuntaa ihon pintakerrosta ja siten vähentää veden haihtumista.

Milloin lääkäriin?

Hankala, omaa tai läheisten elämää häiritsevä kutina on syy lähteä lääkäriin. Se, mikä omin silmin näyttää pelkästään kuivalta iholta, voi lääkärin silmin olla jo erytrodermia eli punaiho. Sen hoito on aina suunniteltava tapauskohtaisesti.

Ehkäisy

Ihon hyvä perushoito eli rasvaus ja liiallisen saippuapesun välttäminen etenkin talvikaudella ehkäisevät ihon kuivumista. Myös hyvä ravitsemustila ylläpitää ihon kosteustasapainoa.