Tässä artikkelissa käsitellään sellaista jalkakipua ja jalkaterän sairauksia, joihin ei liity edeltävää vammaa, kaatumista tai muuta loukkaantumista. Jalkaterän vammoja käsitellään artikkelissa Alaraajan vammat.
Syyt ja oireet
Jalkaterä koostuu 26 luusta ja 33 nivelestä. Tämä herkkä rakenne kantaa koko kehon painoa, ja sen toimintaa säätelevät lukuisat lihakset, jänteet ja hermot. Jalkaterän rakenne muuttuu iän myötä muun muassa rappeutumisen seurauksena. Niinpä jalkaterän oireet ja niiden syyt ovat moninaiset.
Jalkaterän ongelmat ilmenevät yleensä kipuina, jotka tuntuvat etenkin kävellessä. Valtaosassa tapauksista syy kipuihin on jalkaterän asennossa ja toiminnassa. Ylipaino, lihasten heikko kunto ja ikääntyminen muuttavat jalan normaalia holvirakennetta, ja erityisesti jalan poikittaisholvin madaltuminen altistaa etujalan kiputiloille. Nivelrikko voi olla myös perinnöllisesti altistamassa jalan nivelten kulumiselle. Huonot jalkineet voivat altistaa jalan virheasennolle, yksipuolinen rasitus taas voi kohdistaa kuormituksen epätasaisesti. Vähitellen rasitus voi johtaa pysyvämpiin muutoksiin, joista yleisimpiä ovat vaivaisenluu, etujalan kiputila (metatarsalgia), hermopinteet (esim. Mortonin tauti) sekä kantaluun alla tuntuva jalkapohjan jännekalvon kiputila. Tässä plantaarifaskiitissa kipu tuntuu kantaluun etuosan alla sekä tätä kohtaa painettaessa että kävellessä.
Jalkaterän alueella vaikuttavat myös yleiset sairaustilat. Niinpä kipujen syynä voivat olla tulehdukset, verenkierron ongelmat tai erityisesti isovarpaan tyviniveleen kiputilan aiheuttava kihti. Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko muistuttaa oireiltaan (kipu ja jäykkyys) ja hoidoltaan vaivaisenluuta, paitsi että nivelessä ei ole virheasentoa.
Hitaammin kehittyvät erilaiset diabeteksen liittyvät jalkaongelmat, joita käsitellään erillisessä artikkelissa. Harvinainen diabetekseen liittyvä jalkaholvin romahduksen vaara tunnetaan nimellä Charcot’n jalka. Alaraajojen tukkivaan valtimotautiin liittyvä äkillinen valtimotukos eli jalkainfarkti ilmenee voimakkaana kovana kipuna, ja jalka on tällöin myös kalpea, eivätkä pulssit ole tunnusteltavissa jalkapöydän päältä.
Itsehoito
Jalkaterän asentovirheistä johtuvia kiputiloja ja vaivaisenluuta voidaan helpottaa tähän tarpeeseen laaditulla voimisteluohjelmalla tai jalkapohjatuella, jonka hankinta kuitenkin edellyttää usein asiantuntijan kannanottoa. Lisäksi hyötyä on hieronnasta ja kylmäpakkauksista. Plantaarifaskiitin hoidossa tehoavat tulehduskipulääkkeet ja jalkaterän venyttely, johon on saatavissa myös tarkoitusta varten suunniteltuja yövenytyslastoja.
Milloin hoitoon?
Jos diabetesta sairastamattoman henkilön lieviä jalkaterän kipuja ei saada hallintaan kotikonstein, on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon diagnoosin selvittämiseksi. Yleisimpien vaivojen diagnoosi tehdään kliinisesti, eikä kuvantamistutkimuksia välttämättä tarvita. Tutkimuksista tärkeimpiin kuuluvat jalkaterän asennon ja toiminnan sekä kipualueiden tutkiminen. Tarpeen mukaan tehdään lähete fysioterapeutille tai muulle erityisasiantuntijalle. Toisinaan tarvitaan myös laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Asentovirheiden tärkeimpiä hoitoja ovat oikein suoritetut fysioterapeuttiset harjoitukset, jalkaholvia korottavat jalkatuet sekä riittävän tilavat ja matalat kengät.
Mikäli jalkaterän kipuun liittyy haava tai kipualueella onesiintyy punoitusta ja kuumotusta tai erityisesti jos henkilöllä on lisäksi kuumetta, on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon mahdollisimman nopeasti, viimeistään seuraavana aamuna.
Jos jalkakipuinen henkilö sairastaa diabetesta ja erityisesti, jos on todettu diabetekseen liittyvä neuropatia, on jalkaterän oireen vuoksi tärkeää hakeutua ammattilaisen arvioon.
Jos jalkakipu alkaa äkisti ja on sietämätön, ja jalka on kalpea sekä viileä, on hakeuduttava välittömästi päivystykseen tai soitettava hätänumeroon 112, koska kyseessä saattaa olla jalkainfarkti.
Joissain tapauksissa jalkaterän oireilun taustalla todetun hermopinteen vapauttamiseksi tarvitaan leikkaushoitoa. Myös hyvin hankalaksi kehittynyt vaivaisenluu sekä ukkovarpaan tyvinivelen nivelrikko voivat vaatia leikkausta. Pitkittyneissä ja hankalissa tilanteissa henkilölle voidaan laatia lähete jatkotutkimuksia ja hoitoa varten erikoissairaanhoitoon.
Ehkäisy
Jalkojen kiputilojen ennaltaehkäisyksi tärkeää on tärkeää huolehtia aktiivisesta liikunnasta ja monipuolisesta ravinnosta. On suositeltavaa käyttää hyviä jalkineita, jotka eivät pakota jalkaterää virheasentoon, sekä harrastaa jalkaterää vahvistavaa liikuntaa.
Diabetesta sairastavan päivän rutiineihin kuuluu hyvän sokeritasapainon tavoittelu ja jalkojen kunnon tutkiminen, kuivan ihon rasvaaminen ja ihon rikkoutumien hoito tulehdusten estämiseksi.
Kirjallisuutta
- Koivu H. Nilkan ja jalkaterän kiputilat aikuisilla. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 31.8.2022.
- Pohjolainen T, Mäenpää H. Nilkan ja jalkaterän sairaudet. Kirjassa Arokoski J, Mikkelsson M, Saltychev M, Vainionpää A, toim. Fysiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2024.