Yleistä

Sarveiskalvo on silmän etummainen kirkas valoa taittava osa.

Sarveiskalvotulehdusten ilmaantuvuus Euroopassa on eri tutkimusten mukaan noin 3–40 tapausta 100 000 henkilöä kohti vuodessa.

Sarveiskalvotulehduksen syyt

Sarveiskalvotulehduksen yleisimpiä aiheuttajia ovat bakteerit (noin 70–90 % kaikista infektion aiheuttamista sarveiskalvotulehduksista). Yleisimpiä aiheuttajia ovat Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa ja streptokokit.

Virukset aiheuttavat noin 10–20 % tulehduksista. Yleisimmät virustulehdusten aiheuttajat ovat herpes simplex - ja varicella-zostervirusten aiheuttamat sarveiskalvotulehdukset.

Sienten aiheuttamat tulehdukset ovat harvinaisempia: teollistuneissa maissa sienten aiheuttamia tapauksia on alle 10 %, mutta trooppisilla alueilla niitä voi olla jopa 20–60 % kaikista sarveiskalvotulehduksista.

Altistavia tekijöitä sarveiskalvon bakteeritulehduksille ovat piilolasien käyttö (jopa puolessa tapauksista), huono hygienia, kortikosteroidien käyttö, silmän vamma, silmän pinnan pitkäaikaiset sairaudet ja luomien virheasennot.

Sarveiskalvotulehduksen oireet

Sarveiskalvotulehduksen oireita ovat vetistys ja roskan tunne, sidekalvon verestys, kipu ja valonarkuus.

Herpesryhmän virustulehduksissa aikuisilla yleisin ensisijainen tulehdus ilmenee luomi- ja sidekalvotulehduksena, jossa voi esiintyä rakkuloita sidekalvolla. Adenovirusinfektioon liittyy usein sidekalvon verenpurkaumia.

Sekundääriset sarveiskalvotulehdukset

Silmien suojaamaton altistuminen esimerkiksi ultraviolettisäteilylle tai hitsausliekin valokaarelle voi aiheuttaa sarveis- ja sidekalvojen vaurion, jonka oireina ovat kipeät, punaiset ja hyvin valonarat silmät sekä runsas kyynelvuoto.

Säteily aiheuttaa silmässä tulehduksellisen reaktion, ja vaurioitunut silmä on vamman jälkeen alttiimpi muille tulehduksille.

Happo- ja emäsvammat aiheuttavat myös äkillisen tulehdusreaktion, jossa sytokiinien vapautuminen johtaa silmän etuosan rakenteiden tulehdukseen.

Alkueläinten aiheuttamat sarveiskalvotulehdukset ovat harvinaisia, mutta erityisesti piilolasien käyttäjillä niiden mahdollisuus tulee muistaa.

Milloin hoitoon?

Särky, punoitus, valonarkuus ja roskan tunne silmässä ovat syy hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

Sarveiskalvotulehdus voi hoitamattomana johtaa pahimmillaan sarveiskalvon arpeutumiseen ja jopa silmän puhkeamiseen.

Sarveiskalvotulehduksen hoito

Hoito riippuu tulehduksen aiheuttajasta. Virustulehdusta hoidetaan yleensä asikloviirilla tai muulla viruslääkkeellä, bakteeritulehdusta mikrobilääkkeellä. Piilolasien käyttö on lopetettava välittömästi, kunnes tulehdus on täysin parantunut.

UV-säteilyn aiheuttaman sarveiskalvotulehduksen pääasiallinen hoito on kipulääkitys. Hämärässä tai pimeässä oleskelu vähentää oireita.

Sarveiskalvotulehduksen ehkäisy

Piilolinssejä käsiteltäessä on huolehdittava hyvästä hygieniasta.

Silmät tulee suojata suojalaseilla tai kasvosuojalla silmävammoille alttiissa urheilulajeissa sekä käsiteltäessä syövyttäviä aineita. Syövyttäviä aineita käsiteltäessä on lisäksi hyvä pitää käsillä runsaasti puhdasta vettä, jossa silmät voi tarvittaessa huuhtoa, jos ainetta joutuu silmiin.

Silmät tulee suojata suoralta kirkkaalta auringonpaisteelta erityisesti rannalla, merellä, etelänmatkoilla ja hangilla, kun ultraviolettisäteily on voimakkainta. On suositeltavaa käyttää varjostavaa päähinettä ja valita aurinkolasit, jotka estävät ultraviolettisäteilyn. Myös lasten silmät on muistettava suojata.