Tässä artikkelissa kuvataan yleisimpiä näköhäiriöitä ja niiden syitä.
Salamointi ja harsomaiset samentumat näkökentässä
Aiemmin oireettomassa silmässä esiintyvä salamointi on yleensä merkki lasiaisen irtaumasta. Lasiainen on silmän sisällä oleva geelimäinen hyytelö. Myös harsomaiset samentumat, jotka karkaavat katseen mukana, ovat usein lasiaisen irtauman oireita. Iän mukana lasiainen pienenee ja irtoaa verkkokalvosta. Tämä aiheuttaa vetoa verkkokalvoon. Veto huomataan usein kirkkaina salamanomaisina välähdyksinä näkökentän laidoilla, niin sanottuna salamointina. Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö, ja se tapahtuu arviolta kahdelle kolmasosalle ihmisistä.
Joissakin tapauksissa lasiaisen veto verkkokalvolle voi aiheuttaa verkkokalvon repeämän. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa lasiaistilan nesteen tunkeutumiseen verkkokalvon alle, ja tämä aiheuttaa verkkokalvon irtauman.
Verkkokalvon repeämä voi olla joskus varsin vähäoireinen. Mikäli salamoinnin ja harsomaisen samentuman yhteydessä halutaan sulkea pois verkkokalvoreiän mahdollisuus, luotettava menetelmä tähän on silmälääkärin suorittama tutkimus mikroskoopin ja erillisen linssin avulla.
Milloin hoitoon?
Pelkkä lasiaisen irtauma (salamointi ja harsomaiset samentumat) on oireiltaan kiusallinen, mutta usein vaaraton. Pelkän salamoinnin ja harsomaisen samentuman vuoksi ei tarvitse hakeutua heti lääkäriin, jos näössä ei ilmene muita muutoksia. Jos salamointia esiintyy runsaasti päivittäin, suositellaan hakeutumista silmälääkäriin lähimpien viikkojen aikana verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi.
Jos salamoinnin yhteydessä esiintyy tumma yhtenäinen varjo näkökentässä, nokisademaista muutosta, viivojen vääristymistä tai näön heikentymistä, on silmälääkärin syytä tutkia huolellisesti silmänpohja mielellään muutamien päivien sisällä. Jos verkkokalvolla havaitaan tuore, uhkaavalta näyttävä repeämä, voidaan tilanteen korjaamiseksi harkita laserointia. Laseroinnissa repeämää ympäröivä verkkokalvo hitsataan kiinni pistemäisin laserpoltoin. Silmänpohjan tilanne tarkistetaan yleensä muutaman viikon sisällä. Tällöin tarkistetaan, ovatko laserarvet riittävän kattavat vai tarvitaanko vielä uusintakäsittelyä.
Joskus lasiaisen veto verkkokalvon verisuoniin voi aiheuttaa verenvuodon lasiaistilaan. Näkö saattaa sumentua lasiaisverenvuodon yhteydessä merkittävästi. Myös tällöin silmälääkärin tutkimus muutaman päivän sisällä on aiheellinen verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi. Jos näkyvyys verkkokalvolle on heikentynyt, voidaan tehdä ultraäänitutkimus.
Tumma yhtenäinen varjo näkökentässä ja viivojen vääristyminen
Tumma yhtenäinen varjo näkökentässä voi viitata verkkokalvon irtaumaan. Jos ennen varjon ilmaantumista on esiintynyt runsaasti salamointia ja muita lasiaisen irtaumaan liittyviä oireita (ks. edellä), on aihetta tutkituttaa silmän tilanne silmälääkärillä. Tumma varjo näkökentän äärilaidoilla voi olla ensioire verkkokalvon irtaumasta. Pidemmälle edetessään verkkokalvon irtauma aiheuttaa usein viivojen vääristymistä ja tunteen kuin katsoisi vesilasin läpi. Näöntarkkuus voi olla merkittävästikin heikentynyt oireilevassa silmässä. Tällöin irtauma voi olla edennyt jo tarkan näön alueelle.
Milloin hoitoon?
Jos epäillään verkkokalvon irtaumaa (yhtenäinen varjo, viivojen vääristyminen), on varhainen hoitoon hakeutuminen tärkeää. Silmälääkärin tutkimuksiin olisi hyvä päästä vuorokauden sisällä.
Sahalaitaiset näköhäiriöt ja päänsärky
Sahalaitaisina aalloittain esiintyvät näköhäiriöt päänsäryn yhteydessä ovat tyypillisiä migreeniin sopivia oireita. Migreenikohtausten hoito ja mahdollinen estohoito saavat usein näköhäiriöt rauhoittumaan.
Viivojen vääristyminen ja näön heikentyminen
Viivojen vääristyminen, näöntarkkuuden heikentyminen sekä mustat alueet näkökentässä voivat viitata keskeisen näköalueen ikärappeumaan. Viivojen vääristymisen voi havaita katsomalla lipputankoa, joka saattaa näyttää osittain mutkaiselta. Samoin järvelle katsottaessa horisonttiviiva voi tehdä suurenkin mutkan. Jos lisäksi tekstiä luettaessa osa kirjaimista katoaa tai valkoista seinää katsottaessa näkyy mustia reikiä tai valkoisia puutoksia, oireet sopivat keskeisen näköalueen puutoksiin.
Milloin hoitoon?
Oireiden (viivojen vääristyminen ja näön heikentyminen) perusteella ei voida erottaa luotettavasti, onko kyseessä kuiva vai kostea rappeuma. Tästä syystä silmälääkärin tutkimukset ovat aina aiheellisia epäiltäessä ikärappeumaa. Ikärappeumaa epäiltäessä tutkimuksiin olisi usein hyvä päästä lähiviikkojen kuluessa oireiden ilmaantumisesta.
Jos tutkimuksissa todetaan kuiva rappeuma, jatkoseurannassa on hyötyä omatoimisesta seurannasta Amslerin kartan avulla (tietyn kokoinen ruutupaperi, jossa on piste keskellä). Amslerin karttaa katsotaan lukuetäisyydeltä vuorotellen molemmilla silmillä muutaman viikon välein. Mikäli viivat alkavat vääristyä tai ruudukossa näkyy mustia läiskiä tai aukkoja, on syytä hakeutua uusintatarkastukseen lähimpien viikkojen sisällä.
Näön heikentyminen iän myötä
Jos näkö heikkenee iän myötä ja lasikorjaus ei auta, on kyseessä tavallisesti harmaakaihi. Kyseessä on tila, jossa silmän mykiö eli linssi samentuu normaaliin ikääntymiseen liittyvän prosessin myötä. Näön heikkenemisen lisäksi oireina on usein häikäistymistä kirkkaassa valossa sekä kokemus värien haalistumisesta. Kaihimuutoksia seurataan usein pidemmänkin aikaa ja jos kyseessä on merkittävä näön heikkenemä, edetään kaihileikkaukseen.
Jos mukana on viivojen vääristymistä ja kirjainten katoamista, voi kyseessä olla myös ikärappeuma (ks. edellä).
Milloin hoitoon?
Kaihimuutokset eivät alkuvaiheessa useinkaan edellytä välittömiä, nopeita hoitotoimenpiteitä. Kaihimuutokset etenevät yleensä hitaasti. Tästä syystä kaihin aiheuttamaa asteittaista näön heikentymistä ei itse alkuvaiheessa helposti huomaakaan.
Kaihi voidaan todeta silmälääkärin tutkimuksissa. Sitä voidaan tutkia silmälääkärin suorittaman biomikroskooppitutkimuksen avulla. Aiemmat tai entistä vahvemmat silmälasit eivät kaihin edetessä korjaa enää riittävästi näön tarkkuutta. Jos näkö ei riitä esimerkiksi autolla ajamiseen, on kaihileikkaus usein aiheellinen. Kaihileikkausta harkitaan myös, jos näön heikentyminen haittaa arkiselviytymistä, ammatissa toimimista tai muun silmäsairauden seurantaa (jos näkyvyys verkkokalvolle heikkenee huomattavasti).
Näkökenttäpuutokset
Näkökenttäpuutoksia on eriasteisia. Vaikea-asteisen näkökenttäpuutoksen huomaa helpommin, osittainen puutos tulee usein esiin sattumalta. Täydellisessä toisen puolen näkökenttäpuutoksessa esimerkiksi näköalueen toinen puolisko voi puutua täydellisesti. Äkillinen näkökentän puutos johtuu yleisimmin aivoverenkierron häiriöstä.
Pienempi, keskeisen näköalueen puutos jää usein alkuvaiheessa huomaamatta, sillä kahdella silmällä katsottaessa näköalueet osuvat limittäin toistensa päälle. Terve silmä korvaa toisen, oireilevan silmän puutosaluetta.
Hitaasti kehittyvä näkökentän puutos voi liittyä silmänpainetautiin eli glaukoomaan. Glaukoomaan liittyvät näkökenttäpuutokset syntyvät tavallisesti vähitellen, vuosien kuluessa. Usein glaukoomaan liittyvät näkökenttäpuutokset tulevat esille vasta näkökenttätutkimusten myötä. Näkökenttätutkimuksia käytetään apuna seurattaessa glaukooman etenemisnopeutta ja suunniteltaessa hoitoa.
Sektorimainen näkökenttäpuutos voi liittyä näköhermon nystyn alueen verisuonituksen ongelmaan (esim. jättisoluvaltimotulehduksen tai iskeemisen optikusneuropatian yhteydessä).
Milloin hoitoon?
Äkillisten näkökenttäpuutosten syy on aiheellista selvittää nopeasti. Puhelu terveyskeskuspäivystykseen tai päivystysavun numeroon 116117 on usein hyvänä apuna arvioitaessa hoidon ja tutkimusten kiireellisyyttä. Jos samanaikaisesti esiintyy muita aivoperäisiä oireita (esim. puheen häiriöitä tai halvausoireita), tulee hakeutua välittömästi hoitoon.
Ellei yleistila edellytä päivystyksellistä hoitoa, mutta näkökenttäpuutokset ovat selkeästi havaittavissa, silmälääkäri aloittaa tutkimukset usein seuraavana arkipäivänä. Tällöin arvioidaan jatkotutkimusten aikataulut sekä pyritään selvittämään näkökenttäpuutoksen syitä. Jos tutkimuksissa todetaan hitaasti edennyt glaukooma, ei lisätutkimuksia tehdä useinkaan päivystyksellisesti vaan lähimpien viikkojen tai kuukausien aikana. Jos taas näkökenttäpuutoksen syy on verenkiertoperäinen tai tulehduksellinen, ohjelmoidaan jatkotutkimuksia tiiviimmällä aikataululla.
Toisen silmän näön sumentuminen tai näön menetys ilman kipua
Vähitellen, muutamien tuntien tai päivien aikana tapahtuva näön sumentuminen voi viitata lasiaisen verenvuotoon. Muun muassa diabetes ja verta ohentavien lääkkeiden käyttö altistavat lasiaisverenvuodoille. Silmälääkärin on syytä tutkia verkkokalvon tilanne lähipäivien aikana.
Jos näkö heikkenee toisesta silmästä äkillisesti, kuin katkaisimesta painamalla, voi kyseessä olla verkkokalvon valtimon tukos. Jos toisen silmän näkö heikkenee muutamien tuntien tai päivien kuluessa, voi olla kyse olla verkkokalvon laskimotukoksesta.
Milloin hoitoon?
Jos näkö heikkenee toisesta silmästä äkillisesti, tulee hakeutua välittömästi hoitoon. Tuoreessa valtimotukoksessa lääkäri harkitsee paineluhoidon suorittamista. Jos tukoksesta on kulunut yli kuusi tuntia, näön palautumisen ennuste heikkenee eikä hoidoista välttämättä ole apua.
Jos toisen silmän näkö heikkenee muutamien tuntien tai päivien kuluessa, on syytä hakeutua hoitoon heti, kun näön heikkeneminen on selvästi havaittavissa. Laskimotukoksessa voi tapahtua jonkinasteista näön palautumista. Laskimotukoksen yhteydessä seurataan myös jatkossa mahdollista silmänpaineen nousua.
Vähitellen alkavassa näön sumentumisessa silmälääkärin on syytä tutkia verkkokalvon tilanne lähipäivien aikana. Lasiaisverenvuoto kirkastuu usein 3–4 viikon aikana, ellei ennen tätä tule uutta vuotoa. Jos lasiaisverenvuodot toistuvat usein tai kestävät yhtämittaisesti yli 3 kuukautta, voidaan harkita lasiaiskirurgista toimenpidettä tilanteen hoitamiseksi.
Äkillinen näön sumentuminen ja voimakas kipu
Äkillisesti sumentunut näkö, voimakas päänsärky, pahoinvointi ja silmäkipu voivat viitata äkilliseen silmänpainekohtaukseen. Tällöin kipeän silmän mustuainen on usein laajentunut. Äkillisessä silmänpainekohtauksessa on syytä hakeutua viivyttelemättä lääkäriin. Terveyskeskuslääkäri voi aloittaa silmänpainetta alentavan lääkityksen ja ohjata jatkohoitoon silmälääkärille.
Näön sumentuminen, ohimokipu ja yleiskunnon heikkeneminen ikääntyneellä
Jos ikääntyneellä toisen silmän näkö sumenee tai heikkenee merkittävästi ja samanaikaisesti esiintyy voimakasta ohimokipua, yleiskunnon laskua ja kipua leukapielissä pureskelun yhteydessä, voivat nämä oireet viitata jättisoluvaltimotulehdukseen eli ohimovaltimon tulehdukseen.
Milloin hoitoon?
Jos ilmenee edellä kuvattuja oireita, tulee hakeutua viivyttelemättä hoitoon.
Jättisoluvaltimotulehdus on silmän alueen verisuonten tulehdustila, joka edellyttää glukokortikoidihoitoa suurilla annoksilla sairaalassa. Tehokas hoitokaan ei välttämättä palauta sairastuneen silmän näköä takaisin, mutta saattaa ehkäistä toisen silmän näön heikentymistä.
Näön sumentuminen ja valonarkuus
Näön sumentuminen toisesta silmästä, valonarkuus, silmän valkoisen osan verestävä punoitus ja kipeän silmän tavallista pienempi mustuainen voivat viitata värikalvotulehdukseen eli iriittiin.
Milloin hoitoon?
Värikalvotulehduksen (näön sumentuminen ja valonarkuus) diagnosointiin tarvitaan silmälääkärin tekemä tutkimus lähipäivinä. Terveyskeskuslääkäri voi oireiden ja silmäpäivystäjältä saamiensa ohjeiden avulla aloittaa ensihoidon glukokortikoiditipoin.
Kaksoiskuvat
Kahtena näkeminen (kaksoiskuvat) viittaa aina sairauteen ja edellyttää lääkärin tutkimusta. Jos kaksoiskuvat syntyvät äkillisesti, hoitoon tulee hakeutua välittömästi. Jos kaksoiskuvat ilmaantuvat asteittain, hoitoon on syytä hakeutua heti, kun oire on selvästi havaittavissa. Kaksoiskuvia liittyy moniin sairauksiin.
Äkillisesti alkaneet kaksoiskuvat saattavat johtua vakavasta aivojen toiminnan häiriöstä. Tällöin tulee hakeutua välittömästi hoitoon.
Silmän lähellä sijaitseva vieras kudos (kasvain, verenvuoto, tulehduksellinen materiaali ym.) voi aiheuttaa kaksoiskuvia. Näiden poissulkemiseksi tehdään usein silmän alueen tietokonekerroskuvaus.
Diabetesta sairastavilla voi esiintyä silmän lihaksia hermottavien hermojen ohimeneviä halvauksia. Jos tilanteeseen ei liity muita hermoston oireita, ei laajoja lisätutkimuksia välttämättä tarvita alkuvaiheessa. Tila korjautuu usein itsestään muutamien kuukausien aikana.
Kilpirauhasen toimintahäiriöiden aikana voi esiintyä kaksoiskuvia ja muita silmäoireita. Oireet tulevat joskus esiin vasta kilpirauhaslääkityksen aloittamisen jälkeen eli vasta silloin kun kilpirauhasen toiminta on palautunut normaaliksi.
Karsastukseen liittyy usein eriasteisia kaksoiskuvia. Karsastuksessa silmät kohdistavat tarkan näkemisen alueen eri pisteeseen. Silmät ikään kuin katsovat eri kohteisiin. Lasten neuvolatarkastuksiin kuuluvat perustutkimukset karsastuksen toteamiseksi. Hoitamaton karsastus voi johtaa pysyvään toisen silmän näön heikentymiseen. Karsastusoire voi lisääntyä väsyneenä tai alkoholin nauttimisen yhteydessä.
Toisen silmän kivuton näön sumentuminen ja värinäön heikentyminen
Näköhermotulehduksessa eli optikusneuriitissa tyypillisiä oireita ovat toisen silmän näön sumentuminen päivien tai viikkojen aikana ja värinäön tilapäinen heikentyminen. Oireilevassa silmässä erityisesti punaisen värin kirkkauden erottaminen voi heikentyä.
Milloin hoitoon?
Optikusneuriitille tyypillisten oireiden yhteydessä on syytä hakeutua silmälääkärin hoitoon lähimpien arkipäivien aikana. Itse voi olla hankalaa arvioida näön heikentymisen astetta, ellei aikaisemmin ole sairastanut samantyyppistä tilaa.
Jos näkö heikentyy merkittävästi ja tämä haittaa työntekoa ja arkitoimintoja, voidaan näköhermon tulehduksen yhteydessä harkita niin sanottua jättikortisonihoitoa. Tällöin annetaan lyhyellä aikavälillä suuri annos kortisonia sairaalaseurannassa. Jättikortisonihoito nopeuttaa usein toipumista. Näköhermotulehduksen jälkeen näkö voi jäädä jonkin verran heikommaksi sairastuneessa silmässä.
Jättikortisonihoito ei nykytiedon mukaan vaikuta lopputulokseen vaan ainoastaan paranemisnopeuteen. Näköhermon tulehduksella on usein vahva taipumus parantua itsestään. Usein näköhermon tulehdus paranee itsestään 3–6 kuukauden kuluessa.
Jos näköhermon tulehdus todetaan toistuvasti, käynnistetään usein tässä yhteydessä lisätutkimuksia muun samanaikaisen, näköhermotulehdukselle altistavan sairauden poissulkemiseksi.
Lähinäön heikkeneminen
Lähinäkö heikkenee usein neljänkymmenen ikävuoden jälkeen (ks. Ikänäkö (presbyopia)). Tila on useimmiten normaali ja korjautuu lähilukulaseilla. Ensimmäiset lukulasit on syytä hankkia silmälääkärin tekemän tutkimuksen yhteydessä. Samalla voidaan poissulkea muita näköä heikentäviä sairauksia.
Kaihimuutokset ja silmänpohjan keskeinen rappeuma voivat myös heikentää lähinäköä.
Näkökyvyn merkittävä heikentyminen alkoholin nauttimisen jälkeen
Epäpuhtaan alkoholin (metanoli) aiheuttama myrkytys on vaarallinen. Jos alkoholin nauttimisen jälkeen esiintyy merkittävää näkökyvyn heikentymistä, voi taustalla olla metanolimyrkytys. Sitä epäiltäessä tulee hakeutua heti hoitoon. Ensiavussa annettu hoito voi ehkäistä merkittävän näön heikentymän syntyä.
Kirjallisuutta
- Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.
