Syyt

Silmän tai silmien punoitus on varsin yleinen oire, jonka taustalla voi olla lukuisia syitä. Itse punoitus on seurausta verisuonten laajentumisesta tai verenvuodosta. Silmän valkoista osaa suojaavan sidekalvon punoitus on yleisin oire, jonka syykin on usein melko ilmeinen. Pelkkä sidekalvon punoitus ilman ärsytystä tai kipua on monelle tuttua valvomisen, pitkään jatkuneen lähityön tai alkoholin käytön jälkeen tahi silmien kuivumisen vuoksi.

Sidekalvon punoituksen voi aiheuttaa myös viruksen tai bakteerin aiheuttama sidekalvon tulehdus, silmään joutunut rikka, joka ärsyttää sidekalvoa, allergia, ultraviolettivalo tai kemiallinen ärsytys. Tulehdukseen liittyy usein silmän kutinaa, vetistystä, kirvelyä tai roskantunnetta, ja silmä voi rähmiä. Tulehdus voi olla tois- tai molemminpuolinen. Allerginen sidekalvotulehdus on yleensä helposti tunnistettavissa, jos se liittyy selvästi esimerkiksi siitepölyaikaan tai tiettyjen eläinten läheisyydessä oleskeluun.

Toisenlainen punoitus liittyy sidekalvon alaiseen verenvuotoon (sugillaatio), jossa yleensä itsestään ja joskus ponnistelun, silmän hieromisen tai varsin vähäisenkin vamman seurauksena sidekalvon alle valuu verta. Silmässä on tällöin nähtävissä kirkkaanpunainen alue, joka kattaa osittain tai kokonaan silmän valkuaisen alueen (ks. kuva ).

Kuva

Sidekalvon alainen verenvuoto (sugillaatio). Sidekalvon alainen verenvuoto on yleensä oireeton. Tavallisia altistavia tekijöitä ovat veren hyytymistä ehkäisevä antikoagulaatiohoito, edeltävä vamma tai tulehdus. Tällä potilaalla ei tällaisia tekijöitä ollut, mutta verenpainelukemat olivat koholla ja verenpainelääkitystä tehostettiin.

Jos verinen alue silmässä liittyy voimakkaampaan silmään osuneeseen iskuun, se voi olla merkki syvemmästä vauriosta.Sidekalvon alaisen verenvuodon toistuessa syynä voi olla kohonnut verenpaine tai veren hyytymistä estävä lääkitys.

Silmän punoitus voi johtua myös silmän kovakalvoon (valkoiseen osaan) tai sarveiskalvoon (kirkas osa) liittyvästä sairaudesta. Yleisimpiä ovat tulehdus sarveiskalvossa, kovakalvossa tai värikalvossa. Punoitus on tällöin yleensä runsaimmillaan sarveiskalvon ympärillä ja silmässä on särkyä ja se on valonarka. Näkökyky voi myös heikentyä. Äkillinen silmänpaineen kohoaminen voi aiheuttaa punoitusta, johon liittyy silmän kipu.

Itsehoito

Silloin, kun silmän punoituksen syy on ilmeinen (valvomisen, lähityön, lyhytaikaisen ärsytyksen tai alkoholin käytön aiheuttama), ei välttämättä tarvita hoitoa. Punoitusta voi vähentää apteekista saatavilla sidekalvon verisuonia supistavilla tipoilla, joita voi käyttää muutaman päivän ajan. Näitä tippoja ei kuitenkaan tule käyttää, jos punoituksen syynä on silmien kuivuminen. Tippoja tulee laittaa vain silmiin, sillä suun kautta otettuna ne voivat aiheuttaa etenkin lapsille verenkiertoelimistön, hengityselinten ja keskushermoston laman.

Ilmeisen allergisen sidekalvotulehduksen oireita voi hoitaa apteekista ilman reseptiäkin saatavilla antihistamiinilääkkeillä.

Sidekalvon alainen verenvuoto (sugillaatio) ei vaadi hoitoa, kun sen syntyyn ei liity silmään kohdistunutta vammaa, eikä silmä ole arka. Punoitus häviää itsestään muutamassa viikossa.

Milloin hoitoon

Punoittava silmä edellyttää muissa kuin edellä kuvatuissa selvissä valvomisen, lyhytaikaisen ärsytyksen tai alkoholinkäytön aiheuttamissa tapauksissa aina lääkärin tutkimusta syyn selvittämiseksi.

Toistuvien sidekalvon alaisten verenvuotojen vuoksi on aihetta selvittää verenpaineen tai hyytymistekijöiden mahdolliset häiriöt.

Jos punoittavassa silmässä samalla näkö äkillisesti heikkenee tai siinä on kipua, hoitoon on hakeuduttava välittömästi.

Kirjallisuutta

  1. Seppänen M. Punainen silmä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.3.2019.