Vaikean kuivasilmäisyyden hoidossa voidaan käyttää silmälääkärin aloittamana kalsineuriinin estäjiä (siklosporiini-tipat), joita vähentävät kuivasilmäisyydestä johtuvaa inflammaatiota ja lisäävät kyynelerityksen määrää. Lyhytaikaisesti silmälääkärin valvonnassa voidaan käyttää kortikosteroiditippoja.

Yleistä

Kuivasilmäisyys on monesta eri tekijästä johtuva ja monessa eri muodossa esiintyvä silmän pinnan sairaus. Kuivasilmäisyydessä silmän kyynelneste on epätasapainossa, mistä aiheutuu silmäoireita.

Kuivasilmäisyyden yleisyys

Kuivasilmäisyys on todennäköisesti yleisin silmäsairaus. Kuivasilmäisyyttä esiintyy väestössä tutkimustavasta riippuen 5–50 %:lla.

Kuivasilmäisyyden syyt

Kuivasilmäisyys jaetaan kahteen päätyyppiin: riittämättömään kyynelten eritykseen ja liialliseen kyynelten haihtumiseen. Suurimmalla osalla potilaista (noin 90 %:lla) suurin kuivasilmäisyyden syy on kyynelten liiallinen haihtuminen.

Riittämätön kyynelten eritys tai liiallinen haihtuminen aiheuttavat kyynelnesteen väkevöitymisen, joka johtaa silmän pinnan tulehdukselliseen tilaan ja aiheuttaa ärsytysoireita.

Kuivasilmäisyyden riskitekijät

Kuivasilmäisyydelle altistavia tekijöitä ovat ikääntyminen, naissukupuoli, ilmastointi ja kuiva sisäilma, näyttöpäätetyö ja silmän epäpuhtaudet. Silmäluomien virheasennot, silmän alueen leikkaukset sekä eräät yleissairaudet ja lääkeaineet suurentavat kuivasilmäisyyden riskiä.

Kuivasilmäisyyden oireet

Hiekan ja roskan tunne silmissä, silmien kuivuuden tunne ja vaihdellen välillä myös silmien voimakas vetistäminen voivat olla merkkejä kuivasilmäisyydestä. Näöntarkkuus voi vaihdella, ja silmät voivat tuntua väsyneiltä.

Kuivasilmäisyyden itsehoito

Kosteuttavien silmätippojen runsas käyttö on hoidon kulmakivi. Tippoja tulee usein käyttää vähintään 4–6 kertaa vuorokaudessa kuukauden ajan ja sen jälkeen tarpeen mukaan. Haihtumista estäviä suojalaseja voi käyttää.

Omega-3-valmisteet voivat olla hyödyllisiä kuivasilmäisyyden hoidossa. Luomenreunan haudutteluhoito on usein hyödyllistä.

Milloin hoitoon?

Jos itsehoidosta ei ole apua, on syytä hakeutua lääkäriin.

Kuivasilmäisyyden toteaminen ja tutkimukset

Yleislääkäri voi todeta selkeän kuivasilmäisyydestä johtuvan silmien oireilun ja aloittaa hoidon säännöllisesti käytettävillä kosteuttavilla silmätipoilla. Pitkittyneessä ja vaikeutuneessa kuivasilmäisyydessä tarvitaan usein silmälääkärin lisätutkimuksia. Silmälääkärin tutkimuksissa tehdään tarkka edeltävien oireiden kysely (anamneesi); tarvittaessa silmälääkäri käyttää kysymyssarjoja (esim. OSDI). Silmä tutkitaan biomikroskoopilla, jolla tutkitaan luomen reunan tilanne ja kyynelnesteen ominaisuudet. Tarvittaessa tehdään silmän pinnan topografiatutkimus ja mitataan kyynelnesteen osmolaliteetti.

Erotusdiagnostiikka

Allergiset silmäoireet, sarveiskalvon sairaudet ja luomenreunan tulehdukset voivat liittyä samanlaisiin oireisiin ja löydöksiin kuin kuivasilmäisyys.

Kuivasilmäisyyden hoito

Vaikean kuivasilmäisyyden hoidon tavoitteena on rauhoittaa tulehduksellinen tilanne. Keskivaikean ja vaikean kuivasilmäisyyden hoidossa voidaan käyttää silmälääkärin aloittamana kalsineuriinin estäjiä (siklosporiini-tipat), joita vähentävät kuivasilmäisyydestä johtuvaa inflammaatiota ja lisäävät kyynelerityksen määrää. Lyhytaikaisesti silmälääkärin valvonnassa voidaan käyttää kortikosteroiditippoja.

Jos Meibomin rauhaset (kuva ) todetaan tukkeutuneiksi, aloitetaan usein myös luomenreunan haudutteluhoito.

Kuva

Silmäluomen rauhaset. Silmäluomen poikkileikkaus, jossa näkyy silmäluomen eri rauhasia.

Kirjallisuutta

  1. Seppänen M, Kuivasilmäisyys. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 29.1.2024.
  2. Setälä N. Kuivasilmäisyys. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.