Yleisyys

Taudin ilmaantuvuus vuodessa on noin alle 10 tapausta 100 000 henkilöä kohti.

Syyt

Taudin taustalla on todennäköisesti elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvien T-imusolujen eli T-lymfosyyttien vaikutus silmäkuopan rakenteisiin samalla mekanismilla kuin ne vaikuttavat kilpirauhasen rakenteisiin.

Riskitekijät

Litium, pään alueen aikaisempi sädehoito ja tupakointi ovat taudin puhkeamisen riskitekijöitä.

Oireet

Kilpirauhasen toimintahäiriö voi vaikuttaa silmäluomiin, silmän pintaosiin tai silmää liikuttaviin lihaksiin. Oireina voi esiintyä silmien liikearkuutta, luomiturvotusta, silmäluomien ja silmän sidekalvon verestystä, kemoosia (nesteen kertymistä silmän sidekalvon alle) ja silmän karunkulan (silmän sisäkulmauksessa oleva uloke) verestystä. Pidemmälle edenneessä vaiheessa näkyvimpänä oireena voi olla silmien ulospäin työntyminen.

Kuivasilmäisyys on yleinen kilpirauhasen toimintahäiriöön liittyvä oire. Kuivasilmäisyyden oireina silmissä voi esiintyä kuivumista ja hiekan tunnetta ja vaihdellen myös voimakasta vetistystä.

Silmän takaosassa tuntuva kipu, silmien liikearkuus ja arkuus valolle ovat myös mahdollisia oireita. Näöntarkkuus voi heikentyä, kaksoiskuvia voi esiintyä ja silmien liikkeet voivat olla rajoittuneita. Kilpirauhasen toimintahäiriön yleisoireita voivat olla tihentynyt pulssi, painon lasku, vapina ja rytmihäiriöt.

Milloin hoitoon?

Jos on todettu kilpirauhasen liikatoiminta ja ilmaantuu silmäoireita, kuten vaikeaa kuivasilmäisyyttä, kipua silmissä, kahtena näkemistä tai silmien ulospäin työntymistä, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Varhainen toteaminen on tärkeää, sillä pienellä osalla potilaista tauti voi olla näköä uhkaava näköhermon puristustilan tai silmän uloimman osan, sarveiskalvon, mahdollisen vaurion vuoksi.

Taudin toteaminen

Kilpirauhasen toimintahäiriöön liittyvä silmäsairaus todetaan oireiden ja löydösten perusteella.

Silmälääkärin tutkimuksissa silmän ulospäin työntymistä mitataan ns. eksoftalmometrin avulla. Silmien liikerajoituksia tutkitaan Hessin kartan avulla. Schirmerin testillä (imupaperimittaus) voidaan tutkia kyynelnesteen erittymistä.

Värinäkötestejä käytetään mahdollisen näköhermoa puristavan tilan kartoittamiseksi. Tarvittaessa tehdään silmien tietokonekerroskuvaus ja magneettikuvaus.

Laboratoriotutkimuksina mitataan verestä usein muun muassa kilpirauhasen toimintaa säätelevä tyreotropiini, vapaa tyroksiinihormoni sekä tarvittaessa ns. TSH-reseptorivasta-aineet.

Erotusdiagnostiikka

Erotusdiagnostisissa tutkimuksissa poissuljetaan silmän alueen kasvaimet. Silmän liikehermon halvaus voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin kilpirauhasen silmäsairaus. Myös lihasten toimintaa heikentävä myasthenia gravis -sairaus voi muistuttaa oireiltaan kilpirauhasen silmäsairautta.

Itsehoito

Säännöllisesti käytetyt kosteuttavat silmätipat vähentävät kuivasilmäisyydestä johtuvia silmäoireita. Tupakoinnin lopettaminen on keskeistä hoidon onnistumisen kannalta.

Hoito

Keskeistä on kilpirauhasen toimintahäiriön korjaaminen yleislääkärin ja tarvittaessa sisätautilääkärin toimesta. Kilpirauhasen liikatoiminnan hoidoksi voidaan harkita lääkitystä tai leikkaushoitoa. Kilpirauhasen toimintahäiriöön mahdollisesti annettava radiojodihoito voi pahentaa silmäoireyhtymää.

Kuivasilmäisyydestä aiheutuvien oireiden hoitoon käytetään paikallishoitovalmisteita. Jos kilpirauhasen toimintahäiriöön liittyy silmää ympäröivien tai silmän rakenteiden muutoksia, voidaan sairautta hoitaa systeemilääkitysten avulla. Tarvittaessa voidaan harkita esimerkiksi suonensisäisesti annettavaa kortikosteroidi-lääkitystä, jos oireet ovat voimakkaat. Joissakin harvoissa tapauksissa saatetaan tarvita leikkaushoitoa. Tupakoinnin lopettaminen on keskeinen osa hoitoa.

Seuranta

Lieväoireisessa taudissa seuranta toteutetaan alkuvaiheessa yleensä 2–3 kuukauden välein ja jatkossa harvemmin. Jos tauti on aktiivisessa vaiheessa, voidaan tilaa seurata alkuvaiheessa tiheämmin.

Kirjallisuutta

  1. Schalin-Jäntti C, Basedowin taudin silmäoireyhtymä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.10.2022.
  2. Seppänen M. Basedowin taudin silmäoireityhtymä. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.
  3. Bartalena L, Baldeschi L, Boboridis K, ym. The 2016 European Thyroid Association/European Group on Graves' orbitopathy guidelines for the management of Graves' orbitopathy. Eur Thyroid J 2016;5(1):9–26.
  4. Bartalena L, Tanda ML. Clinical practise. Graves' ophthalmopathy. Engl J Med 2009;360(10):994–1001.
  5. Välimäki M, Schalin-Jäntti C. Hypertyreoosi; Basedowin taudin silmäoireyhtymä. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L, toim. Endokrinologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2009, s. 190–216.