Lasiaisen irtauman yleisyys
Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö. Kaksi kolmasosaa kaikista ihmisistä saa lasiaisen irtauman jossain vaiheessa elämää. Lasiaisen irtauma on yleisempi likitaitteisilla (myoopit, miinuslaseja käyttävät). Kaihileikatuilla potilailla lasiaisen irtauma on yleisempi kuin leikkaamattomilla samanikäisillä.
Lasiaisen irtauman syyt
Silmän sisällä olevaa geelimäistä hyytelöä kutsutaan lasiaiseksi. Ainakin kaksi erillistä mekanismia vaikuttaa lasiaisen irtauman syntymiseen. Yleinen ikääntymisestä johtuva syy on lasiaisen kollageenirakenteiden muutos. Tämän seurauksena lasiainen ikään kuin kutistuu, mikä johtaa sen irtoamiseen takaosan kiinnityskohdistaan. Toinen tekijä on lasiaisen ja verkkokalvon kiinnityskohtien löystyminen iän myötä tai muiden tekijöiden seurauksena.
Muita tekijöitä voivat olla lasiaisen tulehdukset, silmään kohdistuneet iskut ja silmäkirurgiset toimenpiteet, kuten kaihileikkaus.
Voimakkaasti likitaitteisille lasiaisen irtauma tulee noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin henkilöille, joiden ei tarvitse käyttää laseja. Tähän vaikuttaa silmämunan pitkulaisempi rakenne likitaitteisilla. Myös diabetesta sairastavilla lasiaisen irtauma voi tapahtua aiemmin.
Lasiaisen irtauman oireet
Lasiaisen irtauman yhteydessä ensimmäinen oire on usein harsomainen samentuma, joka karkaa katseen mukana. Useat kokevat näköhäiriön tuntuvan siltä kuin olematon kärpänen lentäisi näkökentässä.
Usein lasiaisen irtaumaan liittyy myös salamointi. Salamointi on näköhäiriö, jossa esiintyy lyhyitä valonvälähdyksiä erityisesti näkökentän laidoilla. Eräiden tutkimusten mukaan noin puolella lasiaisirtaumapotilaista esiintyy salamointia. Useimmiten salamointi esiintyy näkökentässä ohimon puolella.
Joskus lasiaisen irtaumaan liittyy nokisademaista muutosta, joka voi olla merkki lasiaisen sisäisestä verenvuodosta. Jos valonvälähdys esiintyy aina samassa kohdassa näkökenttää ja vain yhdessä silmässä, tämä voi viitata lasiaisvedon aiheuttamaan oireeseen tai verkkokalvon irtaumaan. Jos taas salamointia esiintyy molemmissa silmissä yhtä aikaa ja se liittyy päänsärkyyn, voi tämä viitata migreenioireeseen.
Milloin hoitoon?
Lasiaisen irtaumaan sopivat oireet ovat aihe silmälääkärin tutkimukseen lähimpien viikkojen aikana. Jos oireet viittaavat verkkokalvon irtaumaan, on silmälääkärin tutkimus tarpeellinen vuorokauden kuluessa.
Pelkkää lasiaisen irtaumaa ei tarvitse hoitaa. Jos oireena on pelkästään salamointia ja harsomaista samentumaa, ei tarvitse hakeutua pikaisesti lääkäriin. Jos salamointia esiintyy runsaasti päivittäin, suositellaan hakeutumista silmälääkäriin lähiviikkojen aikana verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi.
Jos lasiaisen irtaumaan liittyy verkkokalvon irtauma, tarvitaan hoitoa nopeasti. Siihen viittaavia oireita ovat salamoinnin yhteydessä esiintyvä tumma yhtenäinen varjo näkökentässä, nokisademainen muutos, viivojen vääristyminen ja näön heikkeneminen.
Lasiaisen irtauman toteaminen
Silmälääkärin suorittamassa silmän mikroskooppitutkimuksessa lasiaisirtauma näkyy usein selkeästi. Liikkuvat lasiaishahtuvat antavat selityksen harsomaisille näköhäiriöille. Mikroskooppitutkimuksessa myös tarkistetaan, onko lasiaisen irtauma aiheuttanut repeämää verkkokalvolle. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa verkkokalvon irtaumaan, joka on vakavampi, usein leikkaushoitoa vaativa tilanne. Tutkimuksessa tarkistetaan myös, onko lasiaisen irtauma aiheuttanut verenvuotoa lasiaistilaan.
Lasiaisen irtauman hoito
Lasiaisen irtauma on oireiltaan kiusallinen, mutta yleensä vaaraton. Hoitoa tarvitaan vain, jos lasiaisen veto verkkokalvolle on aiheuttanut verkkokalvon repeämän. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa lasiaistilan nesteen tunkeutumiseen verkkokalvon alle, ja tämä aiheuttaa verkkokalvon irtauman. Pienet reiät pystytään usein hoitamaan laseroinnin avulla. Laseroinnissa repeämää ympäröivä verkkokalvo hitsataan kiinni pistemäisin laserpoltoin. Noin kymmenesosassa oireita aiheuttavista lasiaisirtaumista löytyy reikä verkkokalvolta.
Joskus lasiaisen veto verkkokalvon verisuoniin voi aiheuttaa verenvuodon lasiaistilaan. Alussa tämän saattaa nähdä nokisademaisena muutoksena näkökentässä. Näkö saattaa sumentua lasiaisverenvuodon yhteydessä joskus merkittävästikin. Myös tällöin silmälääkärin tutkimus vuorokauden sisällä on aiheellinen verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi. Jos näkyväisyys verkkokalvolle on heikentynyt, voidaan tehdä ultraäänitutkimus verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi. Silmistä, joissa on oireinen lasiaisirtauma ja verenvuotoa, löytyy noin 50 %:ssa tapauksista reikä verkkokalvolta.
Jos potilas käyttää verenohennushoitoa, suositellaan verta ohentavien lääkkeiden annosten vähentämistä kuukauden ajan, mikäli tämä on muun sairauden hoidon kannalta mahdollista. Verta ohentavien lääkkeiden annosta ei tule muuttaa omin päin, vaan aina lääkärin arvion mukaan.
Lasiaisen irtauman toteamisen yhteydessä suositellaan usein uusintakäyntiä silmälääkärin vastaanotolla kuukauden kuluttua. Tällöin voidaan mikroskooppitutkimuksella tarkistaa verkkokalvon tilanne.
Lasiaisen irtauman itsehoito
Jos lasiaisen irtauma on todettu silmälääkärin vastaanotolla, suositellaan tässä yhteydessä usein voimakkaan fyysisen rasituksen välttämistä kuukauden ajan. Näin pyritään välttämään lasiaisen liikkeiden haitallisia vaikutuksia verkkokalvoon.
Kirjallisuutta
- Ilvesmäki M. Lasiaisirtauma. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 1.3.2023.
- Marttila L. Lasiaisen irtauma. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.