Verkkokalvon irtauman yleisyys

Verkkokalvon irtaumaa esiintyy vuosittain noin yhdellä henkilöllä kymmenestä tuhannesta. Jos silmän rakenteet ovat poikkeavat tai jos silmässä esiintyy muita verkkokalvon irtaumalle altistavia sairauksia, on riski irtaumalle suurempi.

Verkkokalvon irtauman syyt

Verkkokalvon irtauman riskitekijät

Verkkokalvon irtauman riskitekijöitä ovat suuri likitaitteisuus, silmän alueen vammat, kaihileikkaus ja muut silmän rakenteiden leikkaukset sekä silmän sisäiset tulehdukset (ks. edellä).

Toisen silmän verkkokalvon irtauma suurentaa usein riskiä myös terveen silmän osalta. Tästä syystä terveen silmän säännölliset tarkastukset ovat tärkeitä.

Verkkokalvon irtauman oireet

Tumma yhtenäinen varjo näkökentässä ja viivojen vääristyminen voivat viitata verkkokalvon irtaumaan. Verkkokalvon irtaumassa näkökentässä voi näkyä salamointia. Joskus näkökentässä voi esiintyä "nokisadetta". Ulkoisesti silmä näyttää rauhalliselta.

Näöntarkkuus voi olla merkittävästikin heikentynyt. Tällöin irtauma on voinut edetä jo tarkan näön alueelle.

Milloin hoitoon?

Jos epäillään verkkokalvon irtaumaa (yhtenäinen varjo, viivojen vääristyminen), on varhainen hoitoon hakeutuminen tärkeää.

Jos yleislääkäri epäilee tutkimuksissaan verkkokalvon irtaumaa, hän tekee lähetteen silmälääkärille välittömästi.

Nopea pääsy silmälääkärin tutkimuksiin parantaa hoitotulosten ennustetta. Silmälääkärin tutkimuksiin olisi hyvä päästä vuorokauden sisällä, jos yleislääkärin tutkimuksissa havaitut oireet viittaavat selkeästi verkkokalvon irtaumaan.

Verkkokalvon irtauman hoito

Jos todetaan irtauma, hoitona on usein verkkokalvon korjausleikkaus. Ennen silmälääkärin tutkimusta on hyvä välttää voimakasta ponnistelua. Jos verkkokalvon irtauma todetaan, potilas ohjataan usein vuodelepoon odottamaan lähiaikoina mahdollisesti tapahtuvaa leikkausta.

Joissakin tapauksissa pienialaisemmat irtaumat saatetaan saada pysäytettyä verkkokalvon laseroinnin avulla ilman leikkausta. Yhtenä hoitovaihtoehtona on myös silmämunan ulkopuolelle asetettava tuki, joka painaa silmämunaa sisäänpäin. Tässä hoidossa silmää painetaan kuopalle, jolloin irronneelle verkkokalvolle pyritään tarjoamaan tartuntapinta. Tällaista tukea kutsutaan blombiksi. Aiemmin blombi oli hoitona yleisempi, nykyisin päädytään useammin lasiaisen poistoon eli vitrektomiaan. Hoitotulokset ovat molemmissa varsin samansuuntaisia.

Itsehoito ennen leikkausta

Jos verkkokalvon irtauma todetaan, leikkauksen ajankohta määräytyy sen mukaan, onko tarkan näön alue vielä kiinni vai jo irronnut. Jos tarkan näön alue on vielä kiinni, on näköennuste parempi kuin jos tarkan näön alue on jo irronnut. Jos tarkan näön alue on vielä kiinni, järjestetään leikkaushoito mahdollisimman nopeasti. Potilas saatetaan ohjata joissakin tilanteissa silmäleikkauksia suorittavasta yksiköstä kotiin odottamaan leikkausta.

Kotona on tärkeää välttää fyysistä rasitusta ennen leikkausta. Jos leikkauksen suorittava silmälääkäri on tehnyt esitutkimuksen, voidaan potilaalle suositella tiettyä asentoa ylläpidettäväksi ennen leikkausta, jotta verkkokalvoon kohdistuu mahdollisimman vähän rasitusta. Riippuen irtauman sijainnista potilas voidaan ohjata makaamaan selällään tai määrätyllä kyljellä. Verkkokalvon korjausleikkaus

Verkkokalvon korjausleikkauksen yhteydessä lasiainen poistetaan ja korvataan usein kaasulla tai silikonilla. Kaasu poistuu vähitellen itsestään, silikoni pyritään poistamaan myöhemmin, ellei kyseessä ole erityisen suuri riski uusintairtaumalle.

Asentohoito leikkauksen jälkeen

Leikkauksen jatkohoitona on useissa tapauksissa asentohoito, etenkin kun on käytetty kaasutäyttöä, jolloin asentohoidon tulisi ensimmäisen viikon ajan olla täydellistä. Asentohoidolla pyritään mahdollistamaan verkkokalvon arpeutuminen.

Asentohoito tarkoittaa tietyn erikseen määrätyn asennon ylläpitämistä viikon tai jopa kahden viikon ajan. Asentohoidon avuksi kotiin järjestetään tarvittaessa erillinen asentohoitopöytä. Riippuen irtauman sijainnista asentohoito valitaan siten, että esimerkiksi lasiaisen tilalle laitettu kaasu painaa verkkokalvoa koko ajan kiinni. Asentohoitona saattaa olla esimerkiksi kasvojen pitäminen maata kohden tietyn aikaa. WC-käynnit ja ruokapöytään nouseminen saattavat olla leikanneen lääkärin ohjeiden mukaan sallittuja, kuitenkin asento kasvot alaspäin säilyttäen. Jos irtauma on sivulla, voi asentohoitona olla tietyllä kyljellä makaaminen.

Asentohoidon huolellinen toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Leikanneen lääkärin antamia asentohoito-ohjeita kannattaa noudattaa erityisen huolellisesti. Ellei asentohoitoa päästä toteuttamaan huolellisesti, saattaa leikkauksen hyöty jäädä minimaaliseksi.

Verkkokalvon irtauman ehkäisy

Jos toisessa silmässä on todettu verkkokalvon irtauma, tulee terve silmä tutkituttaa säännöllisin väliajoin silmälääkärin vastaanotolla leikanneen lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Jos silmissä on huomattava likinäköisyys (yli –6 D:n linssit), irtauman riski on suurempi. Tällöin silmälääkärin tekemä tutkimus verkkokalvon reikien löytämiseksi on hyödyllistä silmälasimäärityksen yhteydessä. Jos verkkokalvolta löytyy hauraita kohtia, voi silmälääkäri arvioida seuraavan kontrollikäynnin aikataulun.

Jos verkkokalvolta löytyy uhkaavia reikiä, niitä voidaan usein hoitaa ennaltaehkäisevästi lasertoimenpiteellä. Tällöin verkkokalvolle tehdään laserin avulla ikään kuin pistehitsausta, jolloin arpireaktiolla pyritään estämään nesteiden tunkeutuminen verkkokalvon alle ja ehkäisemään verkkokalvon irtaumaa. Jos voimakkaasti likitaittoinen silmä on oireeton eikä erityisiä heikkoja kohtia verkkokalvolta löydy, on silti hyödyllistä tarkistuttaa silmänpohjan tilanne 1–2 vuoden välein silmälääkärillä.