Yleistä

Keuhkoputkitulehdusta (keuhkoputkien tulehdus, bronkiitti) on lapsilla eri tyyppejä. Yleisimmin kyse on virusperäisestä tulehduksesta, sillä lasten flunssassa tulehdus leviää usein nielusta aina keuhkoputkiin asti. Bakteeriperäinen keuhkoputkitulehdus on lapsilla hyvin harvinainen.

Virusinfektio voi pienellä osalla lapsista laukaista myös niin sanotun ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen (obstruktiivisen bronkiitin), jolloin yskimiseen liittyy keuhkoputkien supistelua, hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja usein myös uloshengityksen pidentymistä ja vinkunaa.

Erityisesti imeväisillä esiintyy myös niin sanottua pienten keuhkoputkien (ilmatiehyiden) tulehdusta eli bronkioliittia, joka voi aiheuttaa syömisvaikeuksia ja merkittävää hengenahdistusta ja edellyttää usein sairaalahoitoa.

Yksi syy pitkittyvään yskään voi olla pienen lapsen astma, joka voi toisinaan muistuttaa ”tavallista” keuhkoputkitulehdusta. Siihen kuitenkin liittyy lähes aina uloshengityksen vinkuminen.

Hinkuyskäbakteeri voi aiheuttaa koulu- ja nuorisoikäisille pitkittynyttä viikkojen mittaista yskää rokotuksista huolimatta. Hinkuyskä voidaan osoittaa vasta-ainemäärityksin, ja sen hoidoksi määrätään joskus antibiootti, lähinnä taudin leviämisen estämiseksi.

Keuhkoputkitulehduksen oireet

Keuhkoputkitulehduksen oireena on nuhan, kuumeen ja yskän lisäksi usein hengityksen rohina.

Vähäinenkin määrä limaa aiheuttaa lapsilla selkeän rohinan, sillä pieni lapsi ei osaa yskiä limaa pois ja toisaalta limarohina on helposti kuultavissa ohuen rintakehän läpi. Rohinaa aiheuttaa usein myös ylähengitysteistä keuhkoihin valuva erite, eikä tauti tällöin lähtökohtaisesti olekaan keuhkoissa, vaikka yskä voikin olla voimakasta.

Yli viikon jatkuva yskiminen on flunssassa normaalia. On myös tavallista, että flunssan jälkeen lapsi yskii rasituksessa tai kylmässä ilmassa. Hengitysteiden limakalvot voivat vaatia jopa 2–3 viikkoa toipuakseen täysin tulehduksesta, mikä ilmenee yskimisherkkyytenä.

Pienet lapset yskivät joskus viikkojenkin ajan, jolloin kyse on useimmiten siitä, että eri virusten aiheuttamat taudit seuraavat toisiaan ilman selkeitä taukoja.

Keuhkoputkitulehduksen hoito ja itsehoito

Jos rohinaan ei liity hengitysvaikeutta ja lapsen vointi on muutenkin hyvä, erityistä hoitoa ei tarvita, sillä virusperäinen keuhkoputkitulehdus paranee itsestään 1–2 viikossa.

Antibiootin aloituksesta yskivälle lapselle ei ole hyötyä. Jos lapsella todetaan samanaikaisesti korvatulehdus, antibioottilääkitys voi joskus olla paikallaan.

Hoitona on aiemmin käytetty erilaisia yskänlääkkeitä, joiden tehosta ei kuitenkaan ole näyttöä. Ne saattavat jopa aiheuttaa enemmän haittavaikutuksia kuin hyödyttää lasta. Niinpä yskänlääkkeiden käyttöä lapsilla ei nykyisin suositella.

Yskä on elimistön puolustuskeino, jolla lima poistetaan keuhkoista. Sen vuoksi yskän lopettaminen ei ole edes toivottavaa. Kostean ja viileän höyryn hengittämistä suositeltiin aiemmin. Senkin osalta näyttö tehosta on vaatimatonta. Kaiken kaikkiaan yskän helpottamiseksi ei ole paljoa tehtävissä.

Yskä on usein pahimmillaan yöaikaan. Yli 1-vuotiaille lapsille voidaan kokeilla hoidoksi hunajaa. Hunaja (1–2 teelusikallista) annetaan noin puoli tuntia ennen nukkumaan menoa.

Milloin hoitoon?

Flunssaan liittyvää yskää voidaan hyvin seurata kotioloissa 1–3 viikkoa. Jos lapsi voi muuten hyvin, syö ja leikkii, ei lääkärin arviota tarvita.

Yskivä lapsi on kuitenkin syytä tuoda hoitoon seuraavissa tapauksissa:

• Alle puolen vuoden ikäisellä lapsella esiintyy päivien kuluessa pahenevaa yskää, rohinaa ja hengitysvaikeutta, huonoa syömistä ja väsähtämistä.
• Herää epäily, että yskivä lapsi on nielaissut vierasesineen.
• Lapselle kehittyy kumea yskä, ja sisäänhengitys on vaikeaa ja vinkuvaa.
• Lapsella ilmenee flunssan yhteydessä tiheää ja työlästä hengitystä ja hengityksen vinkumista.
• Yskivällä lapsella esiintyy kuumetta ja yleistila on heikentynyt.
• Lapsen yskä on jatkunut tauotta yli kuukauden.