Yleistä
Auringonvalolle herkistäviä lääkkeitä ovat muun muassa tietyt antibiootit, sydän- ja verenpainelääkkeet, psyykenlääkkeet, tulehduskipulääkkeet, syöpälääkkeet ja aknelääkkeet. Valolääkeihottuman voi tyypillisesti aiheuttaa tetrasykliini- tai fluorokinoloniryhmän antibiootti (kuten doksisykliini tai siprofloksasiini), nesteenpoistolääke hydroklooritiatsidi, psyykenlääke klooripromatsiini, paikallisesti käytetty tulehduskipulääke (kuten ketoprofeeni tai piroksikaami) ja retinoidiryhmän aknelääke (paikallinen retinoidivoide tai sisäisesti käytetty isotretinoiini). Reagointi auringonvaloon on kuitenkin yksilöllistä, eli kaikki eivät saa samasta lääkkeestä oireita.
Eräät kasvit (kuten jättiukonputki ja mooseksenpalavapensas) sisältävät valolle herkistäviä psoraleeneja. Niiden ja UV-säteilyn yhteisvaikutuksena syntyy rakkulainen valokosketusihottuma, fytofotodermatiitti.
Psoraleenien ja UV-säteiden yhteisvaikutusta voidaan hyödyntää joidenkin ihotautien, kuten psoriaasin, hoidossa. Lääkeaineen valolle herkistävää ominaisuutta käytetään hyväksi myös tiettyjen ihosyöpien ja niiden esiasteiden fotodynaamisessa hoidossa.
Valolääkeihottuman oireet
Auringolle tai muulle UV-säteilylle altistuneille alueille ilmaantuu punoitusta, kirvelyä ja kutinaa yleensä noin vuorokauden kuluessa lääkkeen nauttimisesta. Voimakkaassa valolääkereaktiossa voi nousta rakkuloitakin. Lievät oireet kestävät muutaman päivän, mutta voimakkaimmillaan 1–2 viikkoa. Pitkäkestoisessa reaktiossa ihottuma-alueelle voi jäädä tummaa pigmenttiä. Tunnetaan myös tapauksia, joissa valoherkkyys on jäänyt pysyväksi.
Valolääkeihottuman toteaminen
Diagnoosi selviää yleensä ihomuutosten sijainnin ja ulkonäön perusteella. Joskus tehdään valoepikutaanitestit (ks. Allergiatutkimukset, allergiavasta-aineet, ihopistokokeet, epikutaanitestit, altistuskokeet), jossa testattavat lääkeaineet tai kemikaalit valotetaan UV-lampulla ja seurataan ihottumareaktion ilmaantumista.
Valolääkeihottuman hoito
Jos käytössä on mahdollisesti auringolle herkistävä lääke, iho kannattaa suojata suoralta auringonvalolta ja käyttää tehokasta aurinkosuojavoidetta ja peittävää vaatetusta. Jos todetaan valolääkeihottuma, sen aiheuttajaksi epäilty lääke pyritään lopettamaan ja vaihtamaan toiseen lääkärin ohjeiden mukaan. Ihottuma hoidetaan kortisonivoiteella ja voimakkaat reaktiot tarvittaessa sisäisellä kortisonikuurilla.
Kirjallisuutta
- Zhang AY. Drug-Induced Photosensitivity. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 4.3.2025.
- Airola K. Valo- ja valolääkeihottumat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 2.1.2024.