Kilpirauhanen. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa henkitorven molemmin puolin. Sen paino on noin 20 grammaa.
Yleistä
Kyhmy kilpirauhasessa on varsin tavallinen löydös. Kilpirauhaskyhmy tai kyhmystruuma voidaan todeta sattumalta muusta syystä tehdyn kuvantamistutkimuksen, usein ultraääni- eli kaikututkimuksen yhteydessä. Kookkaammat tai sijainniltaan pinnalliset kyhmyt voi myös todeta itse kaulaa kokeilemalla tai peilistä katsomalla. Kyhmy on lähes aina täysin kivuton.
Kaulalla havaittu kyhmy on aina syytä tutkia. Ensisijainen tutkimus on kaulan alueen ultraääni- eli kaikututkimus. Kaikututkimuksella pystytään varsin luotettavasti erottamaan hyvänlaatuiset kyhmyt epäilyttävistä. Tarvittaessa muutoksista otetaan tiettyjen kriteerien perusteella kaikututkimuksen yhteydessä ohuella neulalla näyte kudoksen mikroskooppista tutkimusta varten (ohutneulanäyte eli ohutneulabiopsia). Kilpirauhasen toiminta tutkitaan yleensä kertaalleen verikokein (TSH ja tarvittaessa T4-V).
Hyvänlaatuiset kyhmyt
Suurin osa kilpirauhasen kyhmyistä on vaarattomia eivätkä ne vaikuta kilpirauhasen toimintaan. Kyhmy voi olla yksittäinen nestetäytteinen kysta, yksittäinen rauhaskasvain (adenooma) tai osa kyhmystruumaa.
Pieniä, hyvänlaatuisia ja oireettomia kyhmyjä ei tarvitse hoitaa eivätkä ne vaadi säännöllistä seurantaa. Kookkaat nestekystat voidaan tyhjentää ohuella neulalla. Suuret ja oireita aiheuttavat kyhmyt sekä tiettyjä solumuutoksia sisältävät muutokset hoidetaan yleensä leikkauksella. Jos kyhmy todetaan kilpirauhassyöväksi, hoitona on aina leikkaus ja kasvaimen ominaisuuksien mukaan tarvittaessa muitakin hoitoja.
Kilpirauhasen syöpä
Kilpirauhasen syöpä ilmenee useimmiten yksittäisenä kyhmynä, jota ei päältäpäin pystytä erottamaan hyvänlaatuisista kilpirauhasen kyhmyistä. Kyhmyn syöpäpiirteet (pahanlaatuisuus) paljastuvat vasta kilpirauhasen kaiku- ja irtosolututkimuksessa.
Kilpirauhassyöpää on useita eri tyyppejä. Yleisin on papillaarinen kilpirauhassyöpä, jonka hoitotulokset ovat erinomaiset, eikä se useimmilla vaikuta eliniän pituuteen. Enemmän tietoa kilpirauhassyövästä ja sen hoidosta on artikkelissa Kilpirauhassyöpä.
Ehkäisy
Kilpirauhaskasvaimia ei voida elintavoilla tai muilla keinoin ehkäistä. Kaulan seudun sädehoito suurentaa kilpirauhassyövän vaaraa sädehoitoa seuraavina vuosina. Siksi sädehoidon yhteydessä kilpirauhasen alue pyritään suojaamaan mahdollisimman hyvin säteiden vaikutuksilta.
Kirjallisuutta
- Schalin-Jäntti C. Kyhmy kilpirauhasessa tai suurentunut kilpirauhanen. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.10.2022.
- Mäenpää H, Arola J, Schalin-Jäntti C, Välimäki M. Kilpirauhasen kasvaimet. Kirjassa Välimäki M, Sane T, Dunkel L, toim. Endokrinologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2009, s. 240–253.
