Kondomin käyttö suojaa useimmilta sukupuolitaudeilta, mutta ei aina papilloomavirukselta eli HPV-tartunnalta (ks. Papilloomavirus (HPV) ja kondylooma naisella). Rokotuksella voidaan ehkäistä tiettyjen papilloomavirusten aiheuttamia sairauksia. Nykyisin käytössä olevat rokotteet eivät ole hoitavia, eli ne eivät paranna solu- tai kudosmuutoksia eivätkä suojaa merkittävästi jo tartunnan saaneita.

Rokotteet

Käytössä on tällä hetkellä kaksi HPV-infektioita ehkäisevää rokotetta. Toinen rokotteista on käytössä kansallisessa rokoteohjelmassa (Cervarix®), ja toinen rokote (Gardasil 9®) on reseptimyynnissä apteekeissa. Rokotteen voi hankkia reseptillä apteekista, jos ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Molempien rokotteiden vaikutus kohdistuu HPV-tyyppejä 16 ja 18 vastaan ja toisen rokotteen vaikutus kohdistuu yhdeksään virustyyppiin. HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulasyövistä (ks. Kohdunkaulan syöpä).

Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten se ei voi aiheuttaa HPV-infektiota.

Kansallinen rokotusohjelma

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä HPV-rokote on syksyllä 2013 otettu mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan (STM:n asetus 410/2013) kouluterveydenhuollon puitteissa. Aluksi rokotettiin vain tyttöjä, mutta vuodesta 2020 alkaen pojat on otettu mukaan rokotusohjelmaan. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat eli 5.–6. luokalla olevat oppilaat. Lisäksi lukuvuosina 2020–2021 ja 2021–2022 rokotetta tarjotaan myös 7.–9.-luokkalaisille pojille (ns. catch up -rokotukset). Rokotusohjelmassa tarjottavaan Cervarix®-rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta. Jos rokotukset aloitetaan nuoren täytettyä 15 vuotta, tulee antaa yhteensä kolme annosta.

Mahdollisen syövän ja sen esiasteiden kehittymisen estämiseksi tulisi rokotus antaa mieluiten nuorille 10–12-vuotiaille, hyvissä ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuolielämän aloittamista .Rokote on hyvä ottaa riittävän nuorena, sillä varhain annettu rokote synnyttää paremmin suojaavia vasta-aineita kuin myöhemmin annettu. Rokotteen voi kuitenkin antaa, vaikka henkilö olisi jo aloittanut sukupuolielämän. Rokotukselle ei ole periaatteessa yläikärajaa, mutta käytännössä rokotteen hyöty heikkenee, mitä vanhempana rokotteen ottaa.

Rokotuksen toteutus

Kouluterveydenhoitaja antaa rokotteen pistoksena olkavarteen. Rokotussarjaan kuuluu nykyisin kaksi pistosta, joiden välillä on vähintään viisi kuukautta. Jos rokotukset aloitetaan 15 vuotta täyttäneelle nuorelle, tarvitaan kolme annosta. Tällöin pistosten annon minimiaikataulu on 0, 1 ja 6 kk. Annosten väliä ei pidä lyhentää, mutta annosvälit saavat vähän venähtää.

Jos rokotusta ei ole annettu kansallisen rokotusohjelman puitteissa, on mahdollista saada rokote reseptillä. Reseptillä on saatavissa yksi rokote, Gardasil 9®. Toinen pistos annetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas aikaisintaan viiden kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Täysin varmoja ei vielä olla rokotteen suojavaikutuksen kestosta. Koska seurantatutkimuksissa rokotevasta-aineiden suojatasot eivät ole merkittävästi laskeneet ensimmäisen vuosikymmenen aikana, suoja on todennäköisesti pitkäaikainen, eli jopa useita kymmeniä vuosia. Rokotteen hyöty heikkenee, mitä vanhemmaksi rokotteen ottamista siirtää. Yläikärajaa rokotukselle ei ole, vaikka yli 30-vuotiaille rokotteesta ei ole juurikaan hyötyä.

Rokotuksen haitat

Rokotetutkimuksissa ei ole todettu vakavia haittavaikutuksia. Ennen kuin rokote pääsee kansalliseen rokotusohjelmaan, tehdään rokotevalmisteesta, sen käytöstä tehosta ja turvallisuudesta paljon selvityksiä. Maailmalla rokotetta on annettu kymmeniä miljoonia annoksia. Vakavat haitat ovat olleet hyvin harvinaisia, eikä ole näyttöä siitä, että HPV-rokote aiheuttaisi mitään vakavaa sairautta. HPV-rokotteet eivät lisää keskenmenojen tai raskausongelmien riskiä.

Syksyllä 2013 julkaistiin iso pohjoismainen tutkimus, jossa ei havaittu mitään vakavia HPV-rokotukseen liittyviä haittavaikutuksia. Tutkimuksessa oli mukana lähes miljoona tyttöä, joista vajaat 300 000 tyttöä sai HPV-rokotuksen. Tässä tutkimuksessa etsittiin erityisesti vakavia haittoja, kuten autoimmuunisairauksien, neurologisten oireiden tai laskimoveritulppien ilmaantumista rokotusten jälkeen. WHO:n rokoteturvallisuuskomitea julkaisi kesäkuussa 2013 raportin, jonka mukaan yli 175 miljoonan jaetun rokoteannoksen kokemuksella HPV-rokotteiden turvallisuudesta on kiistaton näyttö. Jatkoraportit julkaistiin helmikuussa 2014 ja tammikuussa 2016. Vuonna 2018 suomalainen tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa HPV-virusrokotteen saaneilla 11–15-vuotiailla tytöillä ei havaittu kohonnutta riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin. WHO suosittaa edelleen HPV-rokottamista parhaimpana keinona ehkäistä kohdunkaulasyöpää ja muita HPV-viruksen aiheuttamia syöpiä.

Tyypillisimmät havaitut HPV-rokotuksen haittavaikutukset ovat paikallisia pistosoireita, kuten kipua, punoitusta ja turvotusta. Myös lihas- tai nivelsärkyä on raportoitu noin joka viidennellä, mutta varsinaiset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia. Pyörtyminen minkä tahansa pistostapahtuman jälkeen ei ole harvinaista. Edellä kuvatut oireet eivät ole vakavia.

Rokotuksen hyödyt

Rokottamisen lopulliset hyödyt nähdään vasta 20 vuoden kuluttua rokotettujen tullessa kohdunkaulan syövän ilmenemisikään. Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 160 naista, ja heistä syöpään kuolee 50. Lisäksi poikkeavia, seurantaa vaativia papa-löydöksiä todetaan 34 000 naisella ja hoitoa vaativia solumuutoksiakin löydetään lähes 3 000 naiselta vuosittain. HPV-rokote vähentää merkittävästi tätä tautitaakkaa.

Rokote ehkäisee jopa 95 % HPV-tyyppien 16 ja 18 aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista esiasteista, ja näin ollen se ehkäisee myös kohdunkaulan syöpää. Kun rokotteen arvioinnissa huomioidaan myös ne naiset, joilla papilloomavirustartunta on jo todettu, suojavaikutus syövän esiasteiden suhteen on paljon pienempi. Rokotus siis tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista.

HPV-rokote ehkäisee myös emättimen ja ulkosynnytinten syövän esiasteita ja siten myös näiden alueiden syöpää.

Poikien rokottaminen suojaa myös tyttöjä HPV-tartunnalta. Poikien HPV-rokotukset aloitetaan syksyllä 2020. Papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä esiintyy myös miehillä. HPV aiheuttaa myös osan peräaukon, siittimen sekä pään ja kaulan alueen syövistä. HPV-rokotteella on todennäköisesti tehoa myös näiden syöpien ehkäisyssä.

Lisää tietoa aiheesta

Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset (päivitetty 17.4.2019)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HPV-rokotussivu

Tyttöjen juttu