Lapsella on oikeus saada kasvatusta – lapsi on tärkeä aikuiselle ja aikuinen lapselle

Lapsen huoltajilla on sekä oikeus että velvollisuus kasvattaa lapsiaan kaikilla elämän osa-alueilla. Seksuaalikasvatus ei poikkea lapsen muusta kasvatuksesta, eikä sitä voi jättää väliin, sillä jokaisella ihmisellä on omanlainen seksuaalisuus syntymästään aina kuolemaansa asti. Lapsella ja nuorella on oikeus saada ohjausta, opetusta, neuvontaa ja valistusta tavalla, jonka he voivat ymmärtää ja joka sopii heidän kehitykseensä.

Lapset ja nuoret saavat tietoa monesta eri suunnasta. Siksi on tärkeää, että he saavat turvallisilta aikuisilta asiallista tietoa ja tukea oikea-aikaisesti.

Aikuinen kasvattaa lasta – lapsi kasvattaa aikuista

Kyetäkseen kasvattamaan lasta ja nuorta on aikuisen ensin pohdittava itse omaa seksuaalisuuttaan, siihen liittyvää arvomaailmaa ja omaa suhtautumistaan seksuaalisuuteen. Seksuaalisuuden kysymyksistä epävarma tai ahdistunut aikuinen ei välttämättä kykene keskustelemaan aiheesta rauhallisesti, avoimesti ja myötätuntoisesti.

Itsestään hyvää huolta pitävä, oman seksuaalihistoriansa tunteva ja seksuaalisuuteen kunnioittavasti suhtautuva aikuinen on turvallinen malli lapselle ja nuorelle. Lapsi oppii seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista niin aikuisilta, ympäristöstä ja mediasta kuin myös vertaisiltaan.

Meidän perheen seksuaalikulttuuri

Seksuaalikasvatuksen ilmapiiriä luodaan jo paljon ennen kuin lasta edes suunnitellaan. Aikuisten tulee yhdessä miettiä, miten seksuaalisuuteen, kehollisuuteen ja erilaisten tunteiden ilmaisuun suhtaudutaan. Tulevien vanhempien pitäisi myös miettiä, millaisia sanoja seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyen käytetään ja miten hellyyttä osoitetaan. Seksuaalisuudesta ja sukupuolesta puhuminen ja arvojen pohtiminen perheen sisällä lisäävät perheenjäsenten välillä luottamusta, ymmärrystä ja hyvää oloa ja parantavat vuorovaikutusta.

Perheen arvot muotoutuvat perheen aikuisten mutta myös monen edeltävän sukupolven ja ympäröivän yhteiskunnan mielipiteistä. Voidaan sanoa, että lapsen kasvatukseen tarvitaan koko kylä, ja nykyään siihen osallistuu koko maailma, sekä hyvässä että pahassa. Myös lapsi itse vaikuttaa oman arvomaailmansa muodostumisen.

Tunteita saa tuntea ja ilmaista – hyväksy itsesi ja hyväksy lapsesi

Lapselle ja nuorelle tulee opettaa, että tunteita saa ilmaista. Lapsen tulee oppia nimet erilaisille tunteille, ja häntä tulee tukea selviämään tunteiden kanssa. Tunteita ei tulisi vaatia peittämään tai tukahduttamaan. Tunteiden tuntemisesta, niiden nimeämisestä ja ilmaisusta opitaan paljon arjen pienissä hetkissä ja vuorovaikutustilanteissa.

Pettymystä, surua ja kiukkua tulee voida tuntea ja ilmaista ilman pelkoa yksin jäämisestä ja muista ikävistä seuraamuksista. Lapsi saattaa ihastua palavasti omiin vanhempiinsa, ikätoveriin tai tuttuun aikuiseen. Tunteet ovat todellisia, eikä niitä pidä vähätellä tai naureskella niille. Aikuisten velvollisuus on selvittää, ketkä aikuiset ovat lapselle turvallisia. Lapsen turvallisuus on aikuisten vastuulla.

Lapsen pohdintoihin ja pelkoihin tulee suhtautua kiinnostuneesti. Yhdessä lapsen kanssa voidaan selvittää, mistä esimerkiksi pelot johtuvat ja mikä niihin auttaisi. Nähdyt tai kuullut asiat ja tilanteet saattavat herättää tuntemuksia, joita lapsi yrittää käsitellä esimerkiksi leikeissään. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi aikuisten väliset jatkuvat, ratkaisemattomat ristiriidat ilman sovintoa tai nähdyt seksiaktit. Myös median kautta tiedoksi tulevat tragediat voivat hämmentää ja pelottaa lasta.

Aina perheen ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaan riittää, että aikuinen on lapsensa saatavilla. Kerro lapsellesi, että hän on tärkeä ja rakas.

Älä oleta – kuuntele ja anna aikaa lapselle – puhu lapsen kanssa kieltä, jota hän voi ymmärtää

Olettamukset toisen ihmisen puolesta ovat tavallisia. Oletamme poikien haluavan tietynlaisia asioita ja tyttöjen taas toisenlaisia. Lapsi tarvitsee tilaa omanlaiselleen ilmaisulle ja mahdollisuuden tehdä itselleen mieluisia asioita rajoittumatta esimerkiksi sukupuolelle tyypillisinä pidettyihin asioihin. Lapsen ja nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan ja seksuaali-identiteetistään pitää arvostaa. Kaikki lapset eivät ole tyttöjä tai poikia. Inter-, trans- ja muunsukupuoliset lapset ja nuoret tulee huomioida arjen järjestelyissä ja antaa heidän itsensä tuottaa tapa, jolla he haluavat sukupuoltaan elää todeksi. Lapsi tarvitsee sukupuolensa ja seksuaali-identiteettinsä pohdinnoille aikaa ja tukea.

Monesti murrosikäisellä herää kiinnostus seksuaalisuuteen, seksiin ja ihmissuhteisiin. Helposti saatetaan olettaa, että nuoren kiinnostus suuntautuu toiseen sukupuoleen, vaan aina näin ei ole. Kaikkia seurusteluun ja seksiin liittyvät kysymykset eivät kiinnosta tai ne eivät ole ajankohtaisia. Jokainen on ainutlaatuinen ja erilainen. Olettamusten vuoksi nuori saattaa ahdistua tai hämmentyä ja vaieta, minkä seurauksena hän voi jäädä ilman tukea, johon hänellä on oikeus.

Aikuinen on lapselle korvaamaton

Lapsi tarvitsee rohkaisevaa palautetta, joten aikuisen on tärkeää huomioida lapsi hyväksyvästi ja kehua häntä.

Lapsi oppii lähisuhteissaan, kuinka muihin ihmisiin tulee suhtautua ja kuinka heitä tulisi kohdella. Näissä suhteissa rakentuu myös lapsen käsitys itsestään. Lapsi oppii, millaisena hänet nähdään, miten häntä kohdellaan ja ovatko lähellä olevat ihmiset turvallisia. Aikuinen myös opettaa omalla esimerkillään, miten moninaisuuteen saa ja kuuluu suhtautua. Oppiminen tapahtuu osaavamman ohjauksessa, ja tarve ohjaukseen vähenee ajan myötä.

Seksuaalikasvatusta tulee toteuttaa arjessa siten, että vastaa lapselle rehellisesti siihen, mitä lapsi kysyy. Tällöin tietoa voidaan iän ja keskusteluiden myötä rakentaa jo opitun tiedon päälle. Seksuaalikasvatuksen tarkoitus on tyydyttää lapsen tiedonjano hänen ymmärrykseensä sopivalla ja kehitystehtävää tukevalla tavalla, lapsen toiveet ja tarpeet huomioiden. Toisaalta tämän päivän suurimpia haasteita aikuisille on selvittää, mitkä asiat nousevat esille lapsen omasta kehityksestä ja mitkä julkisen tilan kuvaston muuttumisesta. Aikuisen tehtävä on antaa asioille merkitys ja sanat, jotta lapsi voi niitä käsitellä. Aikuinen on myös vastuussa katukuvien sekä sähköisen maailman mainonnasta. Aikuinen voi esimerkiksi omilla ostovalinnoillaan ja kantaa ottamalla vaikuttaa julkiseen tilaan.

Seuraa lapsen maailmaa

Vanhemman kannattaa olla kiinnostunut ja seurata oman nuoren pukeutumistyyliä, musiikkia, jota nuori kuuntelee, kirjoja, joita nuori lukee ja mitä nuori internetissä tekee ja keiden kanssa hän liikkuu. Television tai tietokoneen ei tarvitse olla lapsen omassa huoneessa, vaan paikassa, jossa aikuinen voi nähdä, mitä tämä katsoo. Älypuhelimen käytöstä pitää yhdessä sopia säännöt. Lapsen ja nuoren maailmaa voi seurata myös tutustumalla oman lapsen kavereihin. Jos esimerkiksi seura, käytös tai pukeutumistyyli muuttuvat kokonaan tai lapsi eristäytyy muista, on hyvä alkaa selvittää oman lapsen kanssa, mistä on kyse. Vanhemman kiinnostus on tärkeää, koska se viestii välittämisestä.

Opeta itsellesi ja nuorellesi mediakriittisyyttä – suojele lastasi

Mediassa esiintyy runsaasti seksististä ja normatiivista sisältöä. Nyky-yhteiskunnassa seksiin ja pornoon liittyvät sisällöt ovat helposti saatavilla.

Seksuaalikasvatuksesta ei voida edes puhua ilman puhetta mediasta ja pornosta. Mainosten, netin tarjonnan, musiikkivideoiden, elokuvien ja tv-ohjelmien ihmiset ovat melko kapea-alaisia ulkomuodoltaan, iältään ja rooleiltaan. Myös väkivalta on lisääntynyt mainonnassa, ja se kytkeytyy yhä useammin seksuaalisuuteen ja seksiin. On tärkeää, että aikuinen on valmis keskustelemaan median sisällöistä lapsen ja nuoren kanssa. Koti on lapsen arvomaailman kasvualusta.

Niin aikuinen kuin nuorikin saattaa arjessa nähdä kuvastoa joka järkyttää ja ahdistaa mieltä. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että nuori saa kääntyä mieltä vaivaavassa asiassa vanhempiensa puoleen, vaikka nähty kuvasto olisikin ollut vanhempien kieltämää materiaalia. Muutoin kuvasto saattaa jäädä pyörimään nuoren mieleen ja aiheuttaa pelkotiloja.

Kulunut sanonta mutta totta: rajat ovat rakkautta – anna vapautta ja aseta rajoja

Uskalla asettaa lapsellesi rajat. Sopikaa kotiintuloajoista, yökyläilystä sekä puhelimen ja internetin käytöstä yhdessä lapsen tai nuoren kanssa keskustellen, omat näkemyksenne perustellen. Keskustella kannattaa myös lapsen kavereiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Kun oma lapsi on kasvamassa aikuiseksi, lisääntynyt itsenäisyys tuo nuoren lähelle myös haavoittumisen riskin. Jokainen vanhempi haluaisi säästää lastaan pettymyksiltä, sydänsuruilta ja vaaroilta, mutta lapsella ja nuorella on oltava oikeus omiin valintoihinsa ja elämänpolkuihinsa, kunhan ei riko lakia tai satuta muita ihmisiä tai itseään valinnoillaan. Joskus vanhempaa tarvitaan sanomaan lapsen ja nuoren puolesta ei. Tällöin saattaa syntyä kapinaa, mutta lapsen pettymyksen kestää, kunhan valinnan on tehnyt perustellusti ja saa siihen tarvittaessa tukea muilta aikuisilta.

Murrosikäinen nuori hakee kehitystehtävässään tilaa itsenäistymiselle, mutta tarvitsee edelleen aikuista tuekseen. Itsenäistymisen myötä nuorelle tulee tilaa tutkia seksuaalisuuteen, sukupuolisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyviä arvoja, asenteita ja valintoja.

Nuori tarvitsee turvallisten aikuisten tukea ja apua myös pohtiessaan omaa sukupuolisuuttaan ja seksuaalisuuttaan sekä ihmissuhteissa elämistä. Nuori tarvitsee kieltoja, välillä tiukkoina rajoina. Perheen sisäisistä säännöistä on hyvä keskustella nuoren kanssa uudestaan ja uudestaan. Vanhemmuus ei mene ohi koskaan.

Teoriasta käytäntöön

Kehon ja ajattelun muutoksista on hyvä puhua kotona lasten kanssa läpi varhaisnuoruusvuosien. Lapsi on utelias sekä oman kehonsa että sen tuntemusten suhteen. Lapsi tutkii ja koskettelee itseään, eikä aikuinen saa koskaan suhtautua siihen tuomitsevasti. Lapsi on kiinnostunut myös muiden kehoista, kyselee niistä ja tarvitsee vastauksia kysymyksiinsä aina, kun hän niitä esittää. Kehon tulevista muutoksista pitää puhua myönteiseen sävyyn. Kukapa haluaisi odottaa innolla tapahtumia, jotka sotkevat tai rajoittavat elämää tai ovat noloja? Nuori tarvitsee opastusta esimerkiksi kuukautissuojien käytössä tai parranajossa ja ihonhoidossa saaden vahvistusta sille, että hän on ainutkertainen ja upea muuttuvassa kehossaan.

Anatomiset ja fysiologiset muutokset

Aikuisen on hyvä kerrata tietojaan murrosiän muutoksista, joita suurimmalle osalle nuorista ilmaantuu 10–16 vuoden iässä. Puhe tulevista muutoksista pitää aloittaa ennen kuin ne tapahtuvat. Nuori tarvitsee rohkaisevaa ja lämminhenkistä tukea muutosten keskellä. Suuri kehossa tapahtuva muutos on fyysisesti raskasta, ja muutosten hyväksyminen saattaa ainakin osalla nuorista kestää kauan. Oman kehon vaaliminen ja hoivaaminen on taito, joka tulisi välittää jokaiselle lapselle ja nuorelle. Oman kehonsa ja ulkomuotonsa hyväksyminen on tärkeä osa hyvinvointia – myös aikuiselle.

Nuoruuden tehtävät

Aikuinen ei saa unohtaa, että nuoren pitää antaa itsenäistyä, ottaa oma keho ja seksuaalisuus haltuunsa. Nuoren kuuluu kasvaa erilleen vanhemmistaan voidakseen nuoruusiän loppupuolella taas lähestyä heitä tasa-arvoisena. Nuoruus on suurten muutosten ja mahdollisuuksien aikaa. Nuoren tulee voida turvallisesti pohtia tärkeäksi kokemiaan asioita ja keskustella niistä läheistensä kanssa. Hänellä on oikeus tietoon ja opastukseen hänelle uusien ja vielä tuntemattomien asioiden parissa.

Nuoren reagointitavat

Suurien tunteiden keskellä kuka tahansa kokee haastetta selviytymisessä. Sen vuoksi nuori helposti dramatisoi, ajattelee mustavalkoisesti, innostuu askeettisuudesta tai älyllistää kaiken. Ne ovat nuoren keinoja selvitä kasvamisen urakasta. Nuori reagoi erilaisissa tilanteissa eri tavoin. Tapaan reagoida vaikuttavat monet asiat, kuten vireystila, terveydentila, hyvinvointi sekä muut elämää kuormittavat tai tukevat asiat ja kotona opitut tavat toimia tietyissä tilanteissa.

Varhainen puuttuminen

Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että tarvittaessa nuoren asioihin, elämään ja tekemisiin puututaan jo ennen kuin suuria ongelmia syntyy. Kasvattaja, nuoren oma vanhempi tai lähipiirin aikuinen, puuttuu vasta syntymässä olevaan tilanteeseen. Varhainen puuttuminen tarjoaa nuorelle tiedon siitä, että hänet ja hänen vaikeutensa on huomattu. Puuttuminen asioiden kulkuun luo turvallista oloa, nuori tietää saavansa apua ja että häntä ei jätetä yksin ongelmansa kanssa.

Nuorten seksuaaliterveyspalvelut ja seksi

Nuori tarvitsee aikuistuessaan uusia palveluja, joiden käytöstä hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Onkin tärkeää, että nuorille kerrotaan seksuaaliterveyspalveluista ja niiden saatavuudesta ja käytöstä. On hyvä muistaa, että moni nuori ei tiedä esimerkiksi ehkäisyneuvolasta, ajan varaamisesta tai seksitautien seulomisesta tai ylipäätään lääkärillä käymisestä paljonkaan.

Erilaisista auttavista tahoista on hyvä kertoa ja opettaa nuorta hoitamaan omaa terveyttään koskevia asioita pikkuhiljaa itse. Tietojen salaaminen tai tietoinen kertomatta jättäminen saattaa enemminkin heikentää seksuaaliterveyttä kuin edistää sitä. Jos nuori on esimerkiksi päättänyt aloittaa seksin, johon tarvitaan ehkäisyvälineitä (esim. yhdyntä), on tärkeää, että hän osaa käyttää ehkäisyä. Noin puolella suomalaisnuorista ei ole yhdyntäkokemuksia ennen 18 vuoden ikää. Seksiin ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa on myös tärkeää muistaa kaikki sukupuolet, seksuaalisuudet ja seksuaaliset suuntautumiset. Ei-heteroseksuaalit nuoretkin tarvitsevat tietoa ja taitoa suojautuakseen seksitaudeilta ja muilta seksin ikäviltä puolilta, vaikka raskaudenehkäisyn tarvetta ei olisikaan.

Seksin aloittamisen ikä ja seksikumppanin ikä

Nuoret ja heidän vanhempansa kysyvät usein, milloin on oikea ikä aloittaa seksi. Yhtä oikeaa ikää ei ole. Sopiva ikä lienee silloin, kun ihminen kykenee kommunikoimaan seksistä asiallisesti, hoitamaan tarvittaessa ehkäisyn ja huolehtimaan siitä, että seksi on turvallista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että seksi on muutakin kuin penis-vaginayhdyntää. Ainoa ikäraja, minkä voi antaa on laki. Suomessa on sekä 16 vuoden että 18 vuoden suojaikärajat. Se tarkoittaa sitä, että alle 16-vuotiaaseen ei saa kohdistaa seksuaalisia tekoja, mikä suojaa nuoren terveyttä ja hyvinvointia. Korkeampi suojaikäraja puolestaan suojaa nuorta esimerkiksi luottamussuhteisiin perustuvilta seksuaalisilta teoilta.

Suojaikärajat eivät tarkoita sitä, että ikä- ja kehitystasoltaan vastaavien nuorten keskinäiset suhteet eivät olisi mahdollisia.

Tärkeää on, ettei ketään painosteta tai pakoteta minkäänlaiseen seksiin ja että kaikki seksin osapuolet ovat selkeästi ilmaisseet suostumuksensa. Suotavaa olisi, että nuori käyttäisi ehkäisynä aina kondomia tai suuseksisuojaa, mikäli seksi pitää sisällään limakalvokontaktin.

Tärkeää on, ettei omalla nuorella ole seurustelukumppania, joka on paljon vanhempi. Viiden vuoden ikäero on todennäköisesti liikaa. Suhde paljon vanhempaan ihmiseen tai varhaiset seksikokemukset ovat usein merkkejä siitä, että lapsella ei ole kaikki hyvin. Nuorella voi olla paha tai turvaton olla ja hän yrittää ratkaista haasteellista tilannettaan kuten parhaiten taitaa. Kyseessä ei ole nuoren välinpitämättömyys tai hällä väliä -asenne, vaan pikemminkin tilanne, johon hän tarvitsee apua ja tukea voidakseen kasvaa ja kehittyä turvallisesti eteenpäin.

Tarvitaan paljon rakkautta, aikaa, kärsivällisyyttä ja luottamusta.

Luota itseesi kasvattajana – aikuisena ihmisenä

Aikuisen on tarpeen tutkailla omia asenteitaan ja arvojaan suhteessa sukupuoliin, seksuaalisuuteen, seksiin ja ihmissuhteisiin. On uskallettava pysähtyä oman seksuaalihistoriansa äärelle sekä mietittävä sitä, mitä haluaa lapselle ja nuorelle välittää ja opettaa. On hyvä huomata, että arjessa käytetyt sanat sekä tavat suhtautua esimerkiksi kehojen moninaisuuteen tuovat kasvattajista esille sen, mitä asioista ajattelee. Seksuaalisuuden soisi olevan ilon ja mahdollisuuksien, ei ahdistuksen aiheuttaja. Jokainen vanhempi varmastikin toivoo, että lapsella olisi aikuisenakin hyvä olla, myös seksuaalisesti.

Seksuaalikasvattajan tehtävä on nuoren omanarvontunnon ja itsetuntemuksen tukeminen. Nuoren tulee voida tarkastella maailmaa kriittisesti, jopa kyseenalaistaen, luottaen siihen, että hänen ympärillään on ainakin yksi turvallinen aikuinen, joka haluaa hänelle hyvää ja jonka puoleen hän voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Luota itseesi aikuinen – olet riittävän hyvä! Anna hyvän seksuaalisen itsetunnon, itsemääräämisoikeuden ja seksuaalioikeuksien toteutumiselle mahdollisuus.