Rajaluomi

Rajaluomessa (naevus junctionalis) neevussoluja on pieninä ryhminä orvaskeden ja verinahan rajalla (kuva ). Rajaluomi on yleensä vaalean- tai keskiruskea läiskä, joka ei kohoa ihosta (kuva ). Kämmenissä ja jalkapohjissa ihon kuvioitus näkyy siinä selvänä.

Koholuomi

Koholuomessa (naevus intradermalis, ihonsisäinen luomi) neevussolut ovat syvemmällä verinahassa. Koholuomi voi olla väriltään rusehtava, väritön tai vaaleanpunertava, ja se on joskus lähes puolipallon muotoinen kohouma ihossa (kuva ).

Yhdistelmäluomi

Yhdistelmäluomessa (naevus compositus) yhdistyvät kahden edellisen luomen piirteet. Se kohoaa ihosta jonkin verran ja on väriltään yleensä tasaisen ruskea tai lievästi kirjava (kuva ).

Hyvänlaatuisia pigmenttiluomia ei tarvitse poistaa melanooman pelossa, eikä hankaus lisää pahanlaatuiseksi muuttumisen vaaraa. Jos luomi halutaan poistaa, se tehdään yleensä leikkaamalla, jolloin diagnoosi saadaan varmistettua patologin mikroskooppitutkimuksella. Hyvänlaatuiseksi tunnistettu luomi, kuten tyypillinen koholuomi, voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallisista syistä myös laserilla.

Ärjyluomi (atyyppinen luomi) ja dysplastinen luomi

Ärjyluomi eli atyyppinen luomi on tyypillisesti suuri, kirjava ja epätarkkarajainen (kuva ). Ärjyluomia ei poisteta rutiininomaisesti, mutta poisto tehdään usein melanooman poissulkemiseksi. Luomi poistetaan ensivaiheessa 1–2 mm:n marginaalein, koska laaja poisto vaikeuttaisi mahdollisen melanooman levinneisyystutkimusta. Jos mikroskooppitutkimuksessa todetaan voimakas solukuvan poikkeavuus eli vahva-asteinen dysplasia, arpialue poistetaan uudella leikkauksella noin 5 mm:n marginaalilla. Lieväasteisessa dysplasiassa uusi leikkaus ei yleensä ole tarpeen. Jos dysplastisia luomia on useita, niihin liittyy suurentunut melanooman riski.

Spitzin luomi

Lapsilla ja joskus nuorilla aikuisilla esiintyy Spitzin luomia. Spitzin luomi kasvaa usein nopeasti, ja se voi olla punertava puolipallon muotoinen kohouma kasvoissa (kuva ) tai tumma luomi esimerkiksi vartalolla. Se poistetaan usein leikkaamalla ja lähetetään mikroskooppitutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi.

Kesakkoluomi

Kesakkoluomi (naevus spilus) on maitokahvinruskea läiskä, jossa on tummia tai mustia kesakkomaisia pikkuluomia. Koko vaihtelee yhdestä senttimetristä kämmenen kokoiseen (kuva ). Kesakkoluomi on yleensä vartalolla, ja se tulee selvemmin esille ensimmäisten elinvuosien aikana. Kesakkoluomella voi olla hieman tavallista suurempi riski muuttua pahanlaatuiseksi. Yleensä luomen itsetarkkailu kuitenkin riittää, eikä sitä tarvitse poistaa varmuuden vuoksi.

Haloluomi

Haloluomi tarkoittaa pigmenttiluomea, jossa on ympärillä vaalea pigmentitön kehä (kuva ). Kehä on merkki immunologisesta reaktiosta luomen soluja vastaan. Haloluomi häviää yleensä parissa vuodessa, ja vaalea läiskä pigmentoituu hiljalleen sen jälkeen. Ilmiö on hyvänlaatuinen.

Siniluomi

Siniluomi (blue nevus,naevus coeruleus) on yleensä 5–10 mm:n läpimittainen ja nimensä mukaisesti siniharmaa. Väri johtuu siitä, että pigmentti sijaitsee syvällä ihossa. Vaikka siniluomi on hyvänlaatuinen, se voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa. Niinpä siniluomi usein poistetaan varmuuden vuoksi leikkaamalla.

Synnynnäinen luomi

Synnynnäinen luomi (naevus congenitalis) näkyy yleensä ruskeana läiskänä jo syntyessä, tai se voi kehittyä ensimmäisten elinvuosien aikana (kuva ). Synnynnäisiä luomia on 1–3 %:lla vastasyntyneistä (ks. Syntymämerkit (synnynnäiset ihomuutokset)).

Suuriin, läpimitaltaan yli 20 cm:n synnynnäisiin luomiin liittyy selvästi suurentunut elinikäinen melanoomariski (yli 5 %:n todennäköisyys muuttua pahanlaatuiseksi). Sen vuoksi ne pyritään poistamaan jo lapsena. Pieniin (alle 1,5 cm) ja keskisuuriin (1,5–20 cm) luomiin ei liity merkittävästi suurentunutta melanoomariskiä.