Valkopälvi (vitiligo) on ihon autoimmuunisairaus, jossa tietyn tyyppiset valkosolut tuhoavat melaniinipigmenttiä tuottavia melanosyytti-soluja. Tämän seurauksena iholla näkyy vaaleita, helposti auringossa palavia läiskiä.

Vitiligoa esiintyy 0.5–2 %:lla väestöstä, kaiken ikäisillä ja sekä naisilla että miehillä. 10–15 %:lla on myös muita autoimmuunisairauksia, yleisimmin kilpirauhasen tulehdus. Joka kolmannen potilaan lähisukulaisellakin on valkopälvi.

Oireet

Valkopälvessä yleisimmin raajoihin, joskus myös keskivartalolle tai kasvoille, ilmaantuu läiskiä, jotka laajenevat hiljalleen eivätkä rusketu lainkaan (kuvat ja ). Joskus pieni ihovamma tai auringonpolttama voi aktivoida uuden läiskän kehittymisen. Läiskien lukumäärä ja koko vaihtelevat henkilöstä toiseen. Osalla pigmenttiä palautuu läiskien alueille, ja saattaapa pienialainen vitiligo hävitä kokonaankin.

Kuva

Valkopälvi (vitiligo). Valkopälvi eli vitiligo (ks. Valkopälvi (vitiligo)) ilmenee ruskettumattomina läiskinä iholla.

Kuva

Valkopälvi käsivarressa . Valkopälvi eli vitiligo (ks. Valkopälvi (vitiligo)) erottuu selvästi ruskettuneessa ihossa.

Valkopälviläiskissä ei ole kutinaa, kirvelyä tai muita oireita.

Taudin toteaminen

Valkopälvidiagnoosiin ei tarvita koepalaa tai muita kokeita, ja se selviää useimmiten yhdellä vilkaisulla. Erotusdiagnostisia vaikeuksia tuottaa joskus savipuoli ja leukoderma. Savipuolen läiskät ovat kesällä vaaleita, mutta niissä on vitiligosta poiketen hentoa hilseilyä.

Leukoderma tarkoittaa muuta ihoa vaaleampia läiskiä, joiden taustalla on atooppinen ekseema tai muu ihottuma, joka estää ihottumakohtaa ruskettumasta auringossa. Nämä läiskät ovat reunoiltaan epätarkkoja ja ne ruskettuvat seuraavana kesänä normaalisti, mikäli ihottuma on parantunut.

Halo-luomessa pigmentti häviää tilapäisesti luomen ympäriltä (ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet)). Se on vaaraton ilmiö ja edeltää usein luomen häviämistä.

Itsehoito

Omin neuvoin pigmenttiä ei valkopälviläiskiin saa takaisin. Aurinkosuojaus on tärkeää eli läiskien palaminen estetään vaatetuksen ja auringonsuojavoiteiden avulla.

Milloin lääkäriin?

Valkopälveen ei ole varmuudella toimivaa hoitoa ja se voidaan jättää hoitamattakin, kunhan aurinkosuojauksesta huolehditaan. Jos valkopälvi on kosmeettisesti häiritsevällä alueella, voidaan käyttää jaksottaista hoitoa vahvalla kortisonivoiteella tai pitkäaikaista takrolimuusivoidehoitoa. Laaja-alaiseen valkopälveen voidaan kokeilla ultraviolettivalohoitoa. Lupaavia alustavia tuloksia on saatu myös uudenlaisilla immunosuppressiivisilla lääkehoidoilla.

Ehkäisy

Valkopälven syntyä tai laajentumista ei voi ehkäistä.

Kirjallisuutta

  1. Koulu L. Vitiligo (valkopälvi). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.10.2018.
  2. Roncone K. Vitiligo. eMedicine. Päivitetty 31.10.2019.