Valkopälvi (vitiligo) on ihon autoimmuunisairaus, jossa tietyn tyyppiset valkosolut tuhoavat melaniinipigmenttiä tuottavia melanosyyttisoluja. Tämän seurauksena iholla näkyy vaaleita, helposti auringossa palavia läiskiä.

Valkopälveä esiintyy noin 1%:lla väestöstä, niin lapsilla kuin aikuisillakin. 10–15 %:lla potilaista on myös muita autoimmuunisairauksia, tavallisimmin kilpirauhasen tulehdus. Myös lähisukulaisilla esiintyy usein autoimuunisairauksia.

Valkopälven oireet

Valkopälvessä yleisimmin raajoihin tai kasvoille, joskus myös keskivartalolle, ilmaantuu läiskiä, jotka laajenevat ja lisääntyvät hiljalleen (kuvat   ja  ). Joskus pieni ihovamma tai auringonpolttama voi aktivoida uuden läiskän kehittymisen. Läiskien lukumäärä ja koko vaihtelevat henkilöstä toiseen. Osalla pigmenttiä voi palautua läiskien alueelle joko itsestään tai hoidon avulla.

Vitiligoläiskät eivät rusketu. Vaaleaihoisella läiskiä ei juurikaan havaitse talviaikaan, mutta kesällä ne erottuvat selvemmin. Läiskissä ei esiinny kutinaa, kirvelyä tai muita oireita.

Kuva

Valkopälvi. Valkopälvi eli vitiligo ilmenee vaaleina läiskinä iholla.

Kuva

Valkopälvi käsivarressa. Valkopälvi eli vitiligo erottuu selvästi ruskettuneessa ihossa.

Valkopälven toteaminen

Valkopälvidiagnoosiin ei tarvita koepalaa tai muita kokeita, ja tauti selviää useimmiten ihoa katsomalla. Joskus on tarpeen tutkia muiden autoimmuunisairauksien, kuten kilpirauhastulehduksen, mahdollisuus.

Erotusdiagnostisia vaikeuksia tuottaa joskus savipuoli eli hiivasienen aiheuttamat läiskät ylävartalolla. Nekin ovat kesällä vaaleita, mutta niissä on vitiligosta poiketen hentoa hilseilyä. Etenkin lapsilla esiintyy niin sanottua pityriasis albaa eli läiskäistä pigmentin puutosta, jonka aiheuttaa samassa kohdassa oleva ihottuma. Nämä läiskät ovat reunoiltaan epätarkkoja ja ruskettuvat seuraavana kesänä normaalisti, mikäli ihottuma on parantunut.

Halo-luomessa pigmentti häviää tilapäisesti luomen ympäriltä (ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet)). Tämä on vaaraton ilmiö ja edeltää usein luomen häviämistä.

Valkopälven itsehoito

Omin neuvoin pigmenttiä ei valkopälviläiskiin saa takaisin. Aurinkosuojaus on tärkeää, ja läiskien palaminen estetään vaatetuksen ja aurinkosuojavoiteiden avulla. Vaaleaihoisella muun ympäröivän ihon aurinkosuojaus vähentää vitiligoläiskien erottumista.

Milloin lääkäriin?

Valkopälveen ei ole varmuudella toimivaa hoitoa ja se voidaan jättää hoitamattakin, kunhan aurinkosuojauksesta huolehditaan. Jos valkopälvi on kosmeettisesti häiritsevällä alueella tai jos se aiheuttaa selvää psykososiaalista haittaa, voidaan käyttää jaksoittaista hoitoa vahvalla kortisonivoiteella tai pitkäaikaista takrolimuusivoidehoitoa. Laaja-alaiseen valkopälveen voidaan kokeilla ultraviolettivalohoitoa, ja joskus voidaan käyttää JAK-estäjien ryhmään kuuluvia uusia immunosuppressiivisia lääkkeitä.

Valkopälven ehkäisy

Valkopälven syntyä ei voida ehkäistä.

Kirjallisuutta

  1. Koulu L. Vitiligo (valkopälvi). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 26.11.2025.
  2. Neema S. Vitiligo. eMedicine. Päivitetty 20.7.2022.