Pigmenttiluomia on kolmea päätyyppiä, jotka ovat rajaluomi (naevus junctionalis), koholuomi (ihonsisäinen luomi, naevus intradermalis) ja yhdistelmäluomi (naevus compositus). Ne koostuvat ihon melanosyytti- ja neevussoluista. Rajaluomessa neevussoluja on pieninä ryhminä orvaskeden ja verinahan rajalla, ja koholuomessa soluryhmät ovat syvemmällä verinahassa (ks. kuva ). Yhdistelmäluomessa on kahden edellisen luomen piirteet.
Ihon rakenne. Ihon rakenne poikkileikkauskuvana
Rajaluomi
Rajaluomi on yleensä vaaleanruskea läiskä, joka ei kohoa ihosta (ks. kuva ). Kämmenissä ja jalkapohjissa ihon kuvioitus näkyy siinä selvänä.
Rajaluomi. Rajaluomeksi kutsutaan pigmenttiluomea, joka ei kohoa ihon pinnasta. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.
Koholuomi
Koholuomi eli ihonsisäinen luomi on ihonvärinen tai vaaleanpunertava, joskus rusehtava, ja usein lähes puolipallon muotoinen kohouma ihossa (ks. kuva ).
Koholuomi ihokarvoineen. Pitkät karvat ovat luonteenomaisia hyvänlaatuisille koholuomille eli ihonsisäisille luomille. Niiden nyppiminen tai ajelu ei ole haitaksi. Ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).
Yhdistelmäluomi
Yhdistelmäluomi kohoaa ihosta jonkin verran ja on väriltään yleensä tasaisen ruskea tai joskus lievästi kirjava (ks. kuva ).
Yhdistelmäluomi. Yhdistelmäluomi (naevus compositus) kohoaa hieman ihosta, on vaaleanruskea ja siinä on tavallisesti pientä kirjavuutta. Luomi on hyvänlaatuinen. Lisätietoa: ks. artikkeli Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).
Hyvänlaatuisia pigmenttiluomia ei tarvitse poistaa syövän pelossa, eikä hankaus lisää pahalaatuiseksi muuttumisen vaaraa. Jos luomi halutaan poistaa, se tehdään yleensä leikkaamalla, jolloin diagnoosi saadaan varmistettua histopatologisella tutkimuksella. Hyvänlaatuiseksi tunnistettu luomi, kuten tyypillinen koholuomi, voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallisista syistä myös laserilla, mutta silloin ei ole mahdollisuutta histopatologiseen tutkimukseen. Joskus neevussoluja jää ihoon laserhoidon jälkeen ja luomi uusiutuu.
Ärjyluomi (atyyppinen luomi) ja dysplastinen luomi
Ärjyluomi eli atyyppinen luomi on tyypillisesti suuri, kirjava ja epätarkkarajainen. Atyyppisiä luomia ei poisteta rutiininomaisesti, mutta poisto tehdään usein melanooman poissulkemiseksi. Luomi poistetaan ensivaiheessa 1–2 mm:n marginaalein, koska laaja poisto vaikeuttaisi mahdollisen melanooman levinneisyystutkimusta. Jos histopatologisessa tutkimuksessa todetaan voimakas solukuvan poikkeavuus eli vahva-asteinen dysplasia, arpialue poistetaan uudella leikkauksella noin 5 mm:n marginaalilla. Lieväasteisessa dysplasiassa uusi leikkaus ei ole tarpeen. Dysplastisiin luomiin liittyy suurentunut melanooman riski. Ks. kuva .
Ärjyluomi . Ärjyluomi eli atyyppinen luomi erottuu muista luomista kirjavuutensa ja ison kokonsa perusteella. Patologi varmistaa diagnoosin koepalasta. Ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet) .
Spitzin luomi
Lapsilla ja joskus nuorilla aikuisilla, mutta hyvin harvoin keski-ikäisillä, on niin sanottuja Spitzin luomia. Spitzin luomi on usein punertava puolipallon muotoinen kohouma kasvoissa (ks. kuva ) tai joskus tummempi luomi esimerkiksi vartalolla. Se poistetaan usein leikkaamalla ja lähetetään histopatologiseen tutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi.
Spitzin luomi kasvoissa. Spitzin luomi lapsen poskessa. Se voi olla helakanpunainen tai tumma tai kaikkea siltä väliltä. (kuva Raimo Suhonen)Ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).
Kesakkoluomi
Kesakkoluomi (naevus spilus) on maitokahvinruskea läiskä, jossa on tummia tai mustia kesakkomaisia pikkuluomia. Sellainen on yleensä vartalolla, ja se tulee selvemmin esille ensimmäisten elinvuosien aikana. Koko vaihtelee yhdestä senttimetristä kämmenen kokoiseen (ks. kuva ). Kesakkoluomella voi olla hieman tavallista suurempi riski muuttua pahanlaatuiseksi. Yleensä luomen itsetarkkailu kuitenkin riittää, eikä sitä tarvitse poistaa varmuuden vuoksi.
Kesakkoluomi (naevus spilus). Naevus spilus eli ”kesakkoluomi” on hyvänlaatuinen vaaleanruskea alue, jossa on tummia täpliä. Lisätietoa: ks. artikkeli Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).
Haloluomi
Haloluomi tarkoittaa pigmenttiluomea, jossa on valkea kehä (ks. kuva ). Kehä on merkki siitä, että elimistön valkosolut reagoivat neevussoluja vastaan. Haloluomi häviää yleensä parissa vuodessa, ja valkea läiskä häviää itsekseen sen jälkeen.
Haloluomi . Pigmenttiluomi tuhoutuu vähitellen itsestään autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Samalla luomen ympäriltä häviää väripigmentti, jolloin syntyy vaalea rengas. Luomen hävittyä ihon normaali väri voi palata. Lisää tietoa ihon pigmenttiluomista : ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet) .
Siniluomi
Siniluomi (blue nevus, naevus coeruleus) on yleensä alle 1 cm:n läpimittainen ja nimensä mukaisesti siniharmaa. Väri johtuu siitä, että luomi sijaitsee syvällä ihossa. Vaikka siniluomi on hyvänlaatuinen, se voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa. Niinpä siniluomi usein poistetaan varmuuden vuoksi leikkaamalla.
Synnynnäinen luomi
Synnynnäinen luomi (naevus congenitalis) on yleensä nähtävissä jo syntyessä ruskeana läiskänä, tai se voi kehittyä ensimmäisten elinvuosien aikana (ks. kuva ). Synnynnäisiä luomia on 1–3 %:lla vastasyntyneistä.
Synnynnäinen luomi. Synnynnäinen pigmenttiluomi reidessä. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.
Suuriin, läpimitaltaan yli 20 cm:n synnynnäisiin luomiin liittyy selvästi suurentunut elinikäinen melanoomariski (yli 5 %:n todennäköisyys muuttua pahanlaatuiseksi). Sen vuoksi ne pyritään poistamaan jo lapsena. Pieniin (alle 1,5 cm) ja keskisuuriin (1,5–20 cm) luomiin ei liity merkittävästi kohonnutta melanoomariskiä.
