Yleistä

Asteri- eli mykerökukkaiskasvi stevian sukuun kuuluu noin 200 lajia, joista parillakymmenellä on makeuttavia ominaisuuksia. Makeastevia (Stevia rebaudiana Bertoni) (kuva ) on stevialajeista makein, ja sen lehtiä on käytetty satojen vuosien ajan muun muassa Paraguayssa juomien makeuttamiseen.

Makeastevian lehdistä on eristetty useita stevioliglykosidiyhdisteitä. Kun puhutaan steviasta elintarvikkeiden makeuttajana, tarkoitetaan tavallisesti kahta lehtien yleisintä stevioliglykosidia. Nämä ovat steviosidi ja rebaudiosidi A. Niitä on yhteensä vain noin 7–15 % stevian kuivattujen lehtien painosta, joten stevioliglykosidien kaupalliseen käyttöön tarvitaan tehokkaita tuotantoprosesseja.

Itse Stevia rebaudiana -kasvi on luokiteltu EU:n alueella niin sanotuksi uuselintarvikkeeksi. Näin ollen kasvin lehtien ja lehdistä valmistettujen vesiuutteiden käyttö on sallittu vain teetyyppisenä tuotteena (yrttiteenä). Sen sijaan lehtiä ei saa käyttää muissa elintarvikkeissa ennen kuin sille on haettu ja myönnetty uuselintarvikeasetuksen mukainen markkinointilupa.

Kuva

Stevia rebaudiana. Stevia rebaudianan lehdistä eristetyt stevioliglykosidit ovat luonnon tuottamia, jopa 450 kertaa tavallista sokeria makeampia yhdisteitä, joita voidaan käyttää makeutusaineena. (Kuva: Henriette Kress)

Stevioliglykosidit makeuttajana

Stevioliglykosideja on käytetty makeutusaineina 1970-luvulta lähtien Japanissa ja sittemmin myös muualla. Elimistö ei pysty muuttamaan stevioliglykosideja energiaksi, ja siksi niitä kutsutaan kalorittomiksi makeutusaineiksi. Stevioliglykosidit eivät myöskään edistä hampaiden kariesta kuten tavallinen sokeri.

Steviosidi ja rebaudiosidi A ovat 300–450 kertaa makeampia kuin tavallinen sokeri. Stevioliglykosidien maku poikkeaa hieman tavallisesta sokerista, etenkin steviosidi maistuu aavistuksen karvaalta. Siksi elintarvikkeissa stevioliglykosideja saatetaan yhdistää muihin makeuttajiin sopivan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Stevioliglykosidit sopivat esimerkiksi juomien makeuttamiseen. Ne kestävät kuumentamista, joten niitä voidaan käyttää myös leivonnassa ja ruuanlaitossa. Ne eivät kuitenkaan ruskistu tai karamellisoidu sokerin tavoin. Leivonnaisiin, kuten hiivataikinoihin, saatetaan tarvita lisäksi muita makeuttajia onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi.

Stevioliglykosidien turvallisuus

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvion mukaan stevioliglykosideilla ei ole syöpää aiheuttavaa tai perimää muuttavaa vaikutusta, eikä niiden käyttöön liity lisääntymiseen tai kehitykseen kohdistuvaa myrkyllisyyttä. Euroopan komissio hyväksyi stevioliglykosidien käytön makeutusaineena vuonna 2011.

Steviasta saatavien stevioliglykosidien lisäainekoodi on E960a. Lisäainekoodi E960c tarkoittaa entsymaattisesti valmistettuja stevioliglykosideja. Stevioliglykosidien suurimmaksi hyväksyttäväksi vuorokausiannokseksi on määritetty 4 mg kehon painokiloa kohden niin sanottuina stevioliekvivalentteina. Stevioli on stevioliglykosidien aineenvaihduntatuote, ja stevioliekvivalentti-ilmausta käytetään siksi, että eri stevioliglykosidit eroavat toisistaan molekyylipainoltaan.

Esimerkiksi virvoitusjuomissa suurin sallittu stevioliglykosidien määrä on 80 mg litraa kohden (stevioliekvivalentteina). Näin ollen 70 kg:n painoinen ihminen voisi nauttia päivässä turvallisesti yli kolme litraa stevioliglykosidien enimmäisannoksella makeutettua juomaa. Markkinoille tulleissa juomissa stevioliglykosideja on kuitenkin huomattavasti sallittua enimmäismäärää vähemmän.

Steviaa on käytetty perinteisessä lääkinnässä muun muassa diabetesta ja verenpainetautia sairastaville sen oletetun verensokeria ja verenpainetta alentavan vaikutuksen vuoksi. Lääkkeellistä käyttöä ei ole kuitenkaan tutkimuksilla toistaiseksi osoitettu.

Stevioliglykosidit ovat olleet ihmistutkimuksissa hyvin siedettyjä. Pitkäkestoisissa kliinisissä tutkimuksissa haittavaikutukset ovat olleet lähinnä lieviä mahan ja suoliston oireita, kuten kylläisyyden tunnetta ja pahoinvointia.

Kirjallisuutta

  1. Terveysportin luontaistuotteet -tietokanta (vaatii käyttöoikeuden)
  2. Liangzhen J, Zhao X, Li W, ym. A comprehensive review on steviol glycosides: sources, properties, bioactivities, sensory-functional enhancement and bioproduction strategies. Plants 2026;15(2):324.
  3. EFSA Panel on Food Additivies and Flavourings (FAF). Scientific opinion on the extension of the authorisation of use of the food additive steviol glycosides (E 960a-d) and the modification of the acceptable daily intake (ADI) for steviol. EFSA J 2024;22(11):e9045.
  4. Orellana-Paucar AM. Steviol glycosides fromstevia rebaudiana: an updated overview of their sweetening activity, pharmacological properties, and safety aspects. Molecules 2023;28(3):1258.
  5. Usein kysyttyä uuselintarvikkeista. Ruokavirasto. [Internet]. 2023 [Viitattu 25.6.2026]. Saatavilla:
  6. Elintarvikelisäaineena käytettävien stevioliglykosidien pakkausmerkinnät ovat muuttuneet. Ruokavirasto. [Internet]. 2023 [Viitattu 25.6.2026]. Saatavilla: