Kondromalasian syyt ja oireet

Kondromalasia on vaiva, joka kohdistuu nivelen nivelrustoon, jota on luiden nivelpinnoilla. Se aiheuttaa ruston pehmenemistä, ja ajan myötä repeämiä, halkeamia ja kulumaa rustopinnassa. Yleisimmin kondromalasia esiintyy polven ojennusmekanismissa, ja siksi sitä kutsutaan usein nimillä polvilumpion eli patellan kondromalasia (patellofemoraalinen oireyhtymä) tai juoksijan polvi. Polvilumpion (patellan) alapinnan peitteenä on ohut rusto, joka niveltyy reisiluun (femurin) uurteeseen, joka sekin on rustopintainen. Kondromalasian syntyyn vaikuttavat usein monet samanaikaiset tekijät.

Kondromalasiaa voivat aiheuttaa:

• polvien virheasennot, kuten pihtipolvisuus tai lihasepätasapaino reisissä
• ylikuormitus, erityisesti toistuvat kyykyt ja hypyt taikka suuri kuorma
• traumaattiset vammat
• yksilölliset ominaisuudet anatomisissa rakenteissa
• ikään liittyvät kulumamuutokset.

Kondromalasiaa voi esiintyä missä tahansa nivelessä, mutta se on erityisen yleistä suuren kuormituksen kohteena olevissa nivelissä, kuten polvessa ja polvilumpiossa. Kondromalasian riskiä lisäävät polven rakenteelliset häiriöt, esimerkiksi voimakas pihtipolvisuus tai reisiluun nivelpintojen erikorkuisuus. Myös polven urheiluvammat ja ojentajalihaksen heikkous voivat aiheuttaa polvilumpion takana olevan rustopinnan epätasaista kulumista.

Polvinivelen kondromalasia ei välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita, mutta kulunut polvilumpion rusto voi aiheuttaa kipua polven etuosassa tai lukkiutumisen tai napsumisen tunnetta. Kondromalasian vaikeusaste ei ole suoranaisesti yhteydessä oireiden määrään. Oireiden ilmaannuttua niille altistavat kyykistyminen, portaissa tai epätasaisessa maastossa kulkeminen, ponnistukset hyppyjen yhteydessä, polvillaan oleminen sekä istuminen pitkään polvet koukussa.

Myös patellofemoraalista kipuoireyhtymää (patellofemoral pain, PFP) esiintyy, eikä sen taustalla aina ole kondromalasia. Tässä oireistossa ei ole löydettävissä anatomisten rakenteiden vauriota. Oireita esiintyy erityisesti portaita laskeuduttaessa, pitkään istuttaessa (”elokuvateatteri-ilmiö”) sekä kyykistyttäessä ja rasituksessa. Taustalla on yleensä polvilumpion virheasento tai lihasepätasapaino. Kuntoutus on pitkälti samanlainen, kuin kondromalasiassa.

Itsehoito

Kondromalasian hoito vaatii kuntoutujalta itseltään pitkäjänteisyyttä, mutta sen toteuttaminen on erittäin tärkeää. Kuvantamistutkimuksilla tai leikkaushoidolla ei ole saatavissa oikotietä paranemiseen. Vaivaa epäiltäessä tulee ensivaiheessa välttää rasitusta 1–2 viikon ajan. Tulehduskipulääkkeistä on apua kivun lievittämisessä. Tämän jälkeen kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa polven ojentajalihasta ja venyttää kireää nivelkapselia. Tämä tapahtuu nostamalla suoraksi ojennettua alaraajaa joko istuma-asennossa tai selinmakuulla vähitellen toistoja lisäten: alkuun kahden viikon ajan kolmesti vuorokaudessa 20 kertaa nopeassa tahdissa, sitten viidesti vuorokaudessa ja mahdollisesti käyttäen nilkassa 3–5 kilon painoa. Kuntoutuminen voi kestää kuukausia tai jopa vuoden.

Milloin hoitoon?

Sitkeän rasituksessa ilmenevän polvikivun vuoksi on aihetta hakeutua ammattilaisen arvioon. Jos syntyy vahva epäily kondromalasiasta, eikä vakavampien sairauksien merkkejä ole, fysioterapeutti voi aloittaa kuntoutusharjoitteiden ohjaamisen suoraan. Lisäksi voidaan kokeilla tukipohjallisia sekä polvilumpiota tukevia polvitukia. Oireen pitkittyessä tai rajoittaessa henkilön työkykyä, lääkärin tulee arvioida tilanne huolellisesti. Mikäli harjoittelullakaan oireita ei saada hallintaan, on syytä lähettää henkilö ortopedin arvioon erotusdiagnostista selvittelyä varten. Hankalassa kondromalasiassa saatetaan joskus edetä tähystysleikkauksessa polvilumpion rustoiseen nivelpintaan kohdistuviin toimenpiteisiin, mutta leikkaushoidon tulokset eivät aina ole pysyviä.

Ehkäisy

Polvivammojen ehkäisy ja monipuolinen lihaskuntoharjoittelu sekä terveelliset elämäntavat urheiluharjoittelun monipuolisuus ehkäisevät parhaiten polvilumpion kondromalasian kehittymistä.