Tässä artikkelissa keskitytään ensisijaisesti lasten synnynnäiseen kaihiin ja kaihin hoitoon.
Lapsen kaihin yleisyys
Synnynnäisen kaihin ilmaantuvuus on noin 2,5 / 10 000 lasta. 2/3:lla lapsipotilaista kaihi todetaan molemmissa silmissä, 1/3:lla vain toisessa silmässä.
Lapsen kaihin syyt
Perintötekijät vaikuttavat synnynnäisen kaihin esiintymiseen. Kohdunsisäinen infektio voi altistaa kaihin kehittymiselle, samoin kuin aineenvaihduntasairaudet.
Silmän eri osiin vaikuttava tulehdus (uveiitti) voi aiheuttaa kaihia.
Lapsen kaihin oireet ja toteaminen
Lastenlääkäri tutkii vastasyntyneen silmät sairaalassa ennen kotiutumista. Lisäksi lapsen silmät tutkitaan neuvolassa lääkärintarkastusten yhteydessä 4–6 viikon iässä sekä neuvolan myöhemmissä määräaikaistarkastuksissa. Punaheijasteen puuttuminen tai punaheijasteen heikkous, karsastus ja heikentynyt näöntarkkuus voivat olla lapsen kaihin oireita.
Silmälääkäri voi todeta kaihin biomikroskooppitutkimuksella sekä niin sanotulla epäsuoralla oftalmoskopialla eli silmäntähystyksellä. Mykiön samentuma on kaihiin viittaava löydös. Tarvittaessa tehdään myös silmän ultraäänitutkimus.
Jos lapselle suunnitellaan kaihileikkausta, tehdään tarvittaessa lisätutkimukset nukutuksessa.
Lapsen kaihin hoito
Synnynnäisen kaihin hoitona on leikkaushoito, jos kaihi vaikuttaa näön kehitykseen. Jos kaihimuutos on vain pieni samentuma, ei leikkaushoitoa välttämättä tarvita.
Pienikin kaihimuutos voi vaikuttaa näön kehitykseen, ja tarvittaessa taittovoiman eroa hoidetaan silmälaseilla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös niin sanottua peittohoitoa, jossa paremmin näkevä silmä peitetään määräajaksi huonomman silmän näön kehityksen varmistamiseksi.
Kirjallisuutta
- Lindahl P, Krootila K. Kaihi lapsella. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.