Keskosen verkkokalvosairauden riskitekijät
Jos lapsen paino on syntymähetkellä yli 1 000 grammaa ja sikiöviikkoja on yli 28, keskosen verkkokalvosairaus on yleensä lievä, jolloin hoitoa tarvitaan harvoin. Jos sikiöviikkoja on syntymähetkellä alle 25, keskosen verkkokalvosairauden riski suurenee.
Keskosen verkkokalvosairauden toteaminen
Tauti voidaan todeta silmälääkärin suorittamassa silmänpohjien tutkimuksessa. Ennen raskausviikkoa 31 syntyneet kuuluvat keskosen verkkokalvosairauden seulonnan piiriin. Silmälääkärin suorittama silmänpohjan seuranta aloitetaan raskausviikkojen 31−32 aikana. Silmänpohjan seurantaa jatketaan siihen saakka, kunnes verkkokalvon verisuonitus on kehittynyt normaaliksi. Ennen tutkimusta silmään laitetaan mustuaista laajentavia tippoja. Tutkimus suoritetaan ns. epäsuoralla oftalmoskoopilla eli silmäntähystimellä. Vaihtoehtoisesti tutkimus voidaan suorittaa digitaalisilla laajakulmakuvilla.
Keskosen verkkokalvosairauden hoito
Tarvittaessa keskosen verkkokalvosairautta hoidetaan yleisanestesiassa tehtävällä laserhoidolla ja kasvutekijän estäjillä (ns. anti-VEGF-hoito), jolloin lasiaistilaan annetaan lääkeainetta.
Keskosen verkkokalvosairauden seuranta
Verkkokalvon tilannetta seurataan laserhoitojen jälkeen viikoittain, kunnes ROP-muutokset ovat hävinneet. Anti-VEGF-hoitojen jälkeen seuranta tapahtuu aluksi 4–8 vuorokauden kuluttua lääkkeen annosta ja sen jälkeen 1–2 viikon välein, kunnes tilanne on vakiintunut.
Kirjallisuutta
- Lindahl P. Keskosen verkkokalvosairaus (ROP) ja keskosten silmäseuranta. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.