Kontrastinäkö eli näköjärjestelmän kyky erottaa vähäisiä valaistuseroja heikentyy usein iän myötä. Yleinen syy kontrastinäön heikentymiselle on kaihi. Muita kontrastinäköä heikentäviä sairauksia ovat mm. silmänpohjan ikärappeuma, diabetekseen liittyvä silmäsairaus sekä glaukooma. Myös näköhermon tulehdus voi alentaa kontrastiherkkyyttä. Taittovirhekirurgian jälkeen kontrastinäkö voi olla ohimenevästi heikentynyt.

Kontrastinäköä voidaan tutkia mm. kontrastinäön testaamiseen tarkoitetuilla tauluilla, joissa kohdetta katsotaan vakioetäisyydeltä ja määritellyt kuviot ovat ensin tummia ja vaalenevat asteittain testin edetessä.

Oireet

Jos kontrastinäkö heikkenee, voi toiminnallinen näkö olla heikompi kuin aiemmin, vaikka näöntarkkuus näöntarkkuutta mittaavalle testitaululle katsottaessa olisikin säilynyt samana.

Taudin toteaminen

Kontrastinäön heikkous voidaan todeta kontrastinäkötutkimuksen avulla. Tutkimuksen suorittaa usein silmälääkäri tai silmähoitaja.

Tutkimukset

Kontrastinäkö voidaan tutkia ns. juovastotesteillä. Juovastotestejä ovat esimerkiksi Vistech-, F.A.C.T- ja Cambridge-testit. Tutkimustaulut voivat olla seinälle ripustettavia tauluja tai A4-kokoisia kierrelehtiöitä. Tutkimustesteissä kontrasti muuttuu rivi riviltä vaaleammaksi.

Kontrastinäköä voidaan tutkia myös kirjain- ja numerotestien avulla. Näissä tutkimustauluissa kontrasti vaalenee testin edetessä.

Käytettyjä lähteitä

Mäntyjärvi M. Kontrastinäön tutkiminen. Kirjassa: Seppänen M, Holopainen N, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018, s. 402 – 405.