Riskitekijät

Linssileikkauksen riskit ovat samankaltaiset kuin kaihileikkauksessa.

Tutkimukset

Leikkausta suunniteltaessa silmälääkäri keskustelee potilaan kanssa ja tilanne arvioidaan perusteellisesti.

Biomikroskooppitutkimuksen avulla silmä tutkitaan laajennetun mustuaisen kautta. Silmän taittovoima mitataan ennen niin sanottujen sykloplegisten tippojen laittamista ja tippojen laittamisen jälkeen. Tipat rentouttavat silmän pienet lihakset, jotka saavat aikaan silmän linssin kaarevuuden muutoksen ja näin vaikuttavat taittovoimaan.

Tutkimuksissa mitataan myös silmänpaine.

Tekomykiön valinta

Linssileikkauksessa silmän oman mykiön tilalle asetetaan tekomykiö (keinolinssi; IOL eli intraocular lens). Tekomykiö voi olla yksitehoinen tai monitehoinen. Se voi olla myös hajataittoisuutta korjaava.

Tekomykiö on ominaisuuksiltaan erilainen kuin silmän oma mykiö. Silmän oma mykiö voi sopeutua eri katseluetäisyyksille. Tätä ominaisuutta kutsutaan mukautumiseksi eli akkommodaatioksi. Henkilöllä, joka ei aiemmin ole tarvinnut laseja millekään etäisyydelle, tämä mukautuminen toimii siten, että kauas katseltaessa silmän linssi on lepotilassa ja tarkennukseen osallistuvat pienet lihakset ovat rentoutuneena. Lähelle katsottaessa silmän linssiä mukauttava lihas (silmän sädelihas eli ns. siliaarilihas) supistuu ja silmän linssin taittovoima muuttuu lähikatseluun soveltuvaksi.

Keinolinssillä ei päästä samaan toiminnallisuuteen kuin silmän omalla terveellä, kirkkaalla linssillä. Erilaisilla linssivalinnoilla pyritään mahdollisimman hyvään tarkkuuteen potilaan tarpeet huomioiden. Yksi tapa on tavoitella parasta laseilla korjaamatonta näöntarkkuutta kaukoetäisyydelle ja käyttää sopivia laseja lähityöskentelyyn.

Linssileikkauksessa voidaan käyttää myös moniteholinssejä. Moniteholinsseillä pyritään saamaan mahdollisimman hyvä näöntarkkuus sekä kauas että lähelle.