Yleistä

Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Maitoallergiassa oireet aiheutuvat maidon proteiineista. Laktoosi-intoleranssissa vatsavaivat aiheutuvat maitosokerista eli laktoosista. Laktoosi-intoleranssin oireita ehkäistään välttämällä laktoosia, jolloin voidaan käyttää vähälaktoosisia ja laktoosittomia tuotteita. Nämä eivät sovi maitoallergiselle, sillä ne sisältävät maitoproteiinia.

Maitoallergian oireet

Maitoallergian oireita ovat muun muassa ihottuma, vatsakivut, ripuli, oksentelu ja vakavimmissa tapauksissa jopa henkeä uhkaava yleisreaktio.

Oireet voivat ilmaantua välittömästi tai muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden kuluessa maidon nauttimisesta.

Maitoallergian toteaminen

Diagnoosi perustuu välttämis-altistuskokeeseen, joka tehdään lääkärin valvonnassa.

Maitoallergian hoito

Maitoallergian hoitona on maidon ja kaikkien muiden maitoproteiinia sisältävien ruoka-aineiden välttäminen ja korvaaminen muilla ruoka-aineilla ja tarvittaessa myös ravintovalmisteilla. Koska oireiden vakavuus vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin, myös välttämisen tarkkuus vaihtelee. Osa maitoallergisista ei kestä lehmänmaidon proteiinia lainkaan. Mikäli oireet antavat myöten, maitovalmisteita annetaan pieniä määriä annosta vähitellen suurentaen. Tavoitteena on tukea luontaisen sietokyvyn kehittymistä ja maitoallergiasta toipumista.

Osa kestää kovia juustoja, hapanmaitovalmisteita (viiliä, jogurttia, rahkaa, piimää) tai maitoa kypsennettynä ruoissa ja leivonnaisissa. Osa voi käyttää tiettyjä maitovalmisteita pieniä määriä (esim. pienen siivun juustoa) päivittäin ja osa jotakin maitovalmistetta silloin tällöin kohtuudella (esim. purkillinen jogurttia 1–2 kertaa viikossa). Mikäli oireet ovat vakavia, hyvin tarkka maitoproteiinin välttäminen on ehdottoman tärkeää. Toisaalta lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Maitoproteiinia sisältävät seuraavat elintarvikkeet ja niiden ainesosat:

• maito, piimä, jogurtti, viili, rahka
• juusto, maitoa sisältävä kasvirasvajuusto
• jäätelö, maitoa sisältävä kasvirasvajäätelö
• vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitotuotteet
• voi, voiöljy, voita sisältävät leipärasvat, maitoproteiinia sisältävät margariinit
• hera, kaseiini, kaseinaatti.

Lapsilla maitoallergia usein väistyy. Yli 6-vuotiaille vaikeammin oireileville voidaan harkita siedätyshoitoa.

Maitoallergisen ruokavalion koostaminen

Maidon voi korvata juomana ja ruoanvalmistuksessa kasvijuomilla. Näitä on saatavilla hyvin laaja valikoima, muun muassa soija-, kaura-, riisi-, ja mantelipohjaisina. Kasvijuomista suositellaan kalsiumilla, D-vitamiinilla, jodilla sekä B₂- ja B₁₂-vitamiineilla täydennettyjä vaihtoehtoja, jolloin ne muistuttavat ravintosisällöltään lehmänmaitoa proteiinia lukuun ottamatta.

Soijajuoma on tässä poikkeus, sillä sen proteiinipitoisuus ja proteiinin laatu ovat samankaltaisia kuin lehmänmaidossa. Osa maitoallergisista reagoi kuitenkin myös soijaan, joten soijapohjaiset tuotteet eivät sovi kaikille.

Kasvipohjaisina on saatavana myös jogurtin, rahkan, kerman, juuston ja jäätelön kaltaisia valmisteita, joita voidaan käyttää maitotuotteiden tavoin.

Riisi-, manteli-, soija- ja kaurajuomien käyttöön liittyy joitakin rajoituksia. Riisijuomaa ei suositella kuin korkeintaan satunnaiseen käyttöön sen arseenipitoisuuden vuoksi. Myös mantelijuomaa suositellaan ainoastaan satunnaiseen käyttöön sen sisältämien aflatoksiinien vuoksi, mutta rajoitus koskee vain alle 6-vuotiaita. Soijajuomaa ja lusikoitavia soijavalmisteita suositellaan alle 6-vuotiaille yhteensä korkeintaan 3 dl päivässä ja vastaavia kaurasta valmistettuja valmisteita korkeintaan 6 dl päivässä niiden kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuoksi.

Jos maitoallerginen käyttää säännöllisesti kalsiumilla ja jodilla täydennettyjä tuotteita, ei ruokavaliota tarvitse yleensä täydentää ravintolisillä näiden ravintoaineiden osalta.

Alle 2-vuotiaiden ruokavaliota täydennetään yleensä maitoallergisten erityiskorvikkeilla. Ne sisältävät joko hyvin pieneksi pilkottua maitoproteiinia (digeroidut valmisteet) tai proteiinien osasia, aminohappoja. Näiden valmisteiden korvattavuus edellyttää valvottua erikoissairaanhoidossa tehtävää maitoaltistusta.

Erityiskorvikkeen korvattavuus päättyy kahden vuoden iässä. Jos maitoallergia ei ole tähän mennessä väistynyt, lapselle annetaan päivittäin lihaa, kalaa, siipikarjaa tai kasviproteiinivalmisteita kahdella aterialla (kypsäpaino 60–90 g/vrk) ja 2–3 ruokalusikallista lisärasvaa ruokiin lisättynä, esimerkiksi maidotonta rasvaista (vähintään 60-prosenttista) margariinia tai kasviöljyä. Kalsiumvalmistetta annetaan 500 mg päivässä, mikäli ruokavaliossa ei ole lainkaan täydennettyjä kasvijuomia. Pienempi määrä (250 mg päivässä) riittää, jos täydennettyjä kasvijuomia on ruokavaliossa noin 2 desilitraa päivässä. Ravitsemusterapeutti arvioi tarvittaessa valmisteen tarpeen ja annostuksen tarkemmin.

Mikäli käytössä ei ole jodilla täydennettyjä kasvijuomia eikä ruokavalio sisällä kalaa eikä kananmunaa,on tavallisesti tarpeen käyttää jodilisää. Jodilisä annostellaan tarkoin terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeiden mukaisesti (ks. Käypä hoidon taulukko), sillä sekä sen liian vähäistä että liiallista saantia tulee varoa.

D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille 2–18-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa päivässä ympärivuotisesti.