Ravinnonsaannin tehostaminen ja ruokavalinnat

Hyvä ravitsemustila ylläpitää elimistön vastustuskykyä ja yleiskuntoa sekä edistää toipumista ja muun muassa haavojen paranemista. Sairastaminen ja vajaaravitsemus usein huonontavat ruokahalua.

Vajaaravitun tai vajaaravitsemuksen riskissä olevan henkilön riittävä ravinnonsaanti tulee turvata viipymättä. Rasva sisältää runsaasti energiaa, joten rasvan avulla on helppo lisätä ruoan energiasisältöä. Ensisijaisesti suositellaan käyttämään pehmeää kasvirasvaa. Suositeltavimpia vaihtoehtoja ovat kasviöljyt, jotka ovat 100 % rasvaa, juokseva margariini ja normaalirasvainen Sydänmerkitty leipärasva (rasvaa vähintään 60 %).

Ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa voi käyttää myös Sydänmerkittyä ruokakermaa tai kasvipohjaisia ruokakermoja (kaura-, soija- tai riisikermaa). Ruoan rasvan määrää ei suositella lisäämään käyttämällä rasvaisia maitovalmisteita, voita tai voipohjaisia leipärasvoja tai rasvaisia juustoja, sillä niiden rasva on pääosin kovaa rasvaa, mikä vaikuttaa epäedullisesti elimistön tulehdustilaan. Sairaudessa ja vajaaravitsemuksessa on lähes poikkeuksetta kyse myös elimistön tulehdustilasta. Pehmeä rasva rauhoittaa tulehdustilaa ja edesauttaa osaltaan toipumista.

Kasvisten energiamäärää voi lisätä lisäämällä salaattiin reilusti öljykastiketta. Keitettyihin kasviksiin voi lisätä esimerkiksi maustettua öljyä tai nokareen leipärasvaa. Leivälle voi käyttää tavallista enemmän rasvaa sekä proteiinipitoisia päällysteitä, kuten juustoa, kinkkua, kalkkunaleikkelettä, hummusta tai pähkinälevitettä.

Ruokajuomana on hyvä suosia proteiinipitoista juomaa, kuten maitoa tai piimää omien tottumusten mukaan. Janojuomana voi käyttää veden lisäksi mehua ja mehukeittoa. Jälkiruokina suositaan esimerkiksi rahka- ja jogurttipohjaisia vaihtoehtoja, kuten marjarahkaa, marjapirtelöä ja juotavaa jogurttia.

Jokaisella aterialla, välipalat mukaan lukien, tulee olla proteiinin lähde eli maitovalmisteita, kalaa, siipikarjaa, lihaa, kasviproteiinin lähdettä tai pähkinöitä tai siemeniä. Mikäli maitovalmisteet on korvattu kasviperäisillä tuotteilla, on huomioitava, että vain soijavalmisteissa proteiinin määrä ja laatu vastaa maitovalmisteiden proteiinin määrää ja laatua. Mikäli käytetään muita kasviperäisiä tuotteita, on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävään proteiinin saantiin ja riittävän monipuolisiin proteiinin lähteisiin.

Yöpaaston pituus

Yöpaaston pituuden on tärkeää olla riittävän lyhyt. Kansainvälisten suositusten mukaisesti sen tulee olla 70 vuotta täyttäneillä korkeintaan 10 tuntia ja nuoremmilla korkeintaan 11 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että iltapala tulee nauttia riittävän myöhään. Jos iltapalan syö liian aikaisin, tulisi ennen nukkumaan menoa nauttia jotakin proteiinipitoista syötävää tai juotavaa, esimerkiksi jogurttia, viiliä tai leipää juustolla tai leikkeleellä. Riittävän lyhyt yöpaasto turvaa riittävän ravinnonsaannin ohella etenkin lihasmassan säilymistä.

Ruokien ravintosisällön täydentäminen apteekin valmisteilla

Apteekeissa myytävät kliiniset täydennysravintovalmisteet ovat erinomainen keino tehostaa ravinnonsaantia. Ne on hyvä nauttia joko aterian päätteeksi tai välipaloina, jotta ne eivät pienennä aterialla syödyn ruoan määrää. Suurin osa kokee valmisteet miellyttävimpinä viilennettyinä.

Valmisteet ovat pääosin juotavia. Myös muutama vanukasmainen valmiste on markkinoilla. Valmisteissa on energiaa 250–480 kcal/purkki ja proteiinia 8–29 grammaa/purkki. 400 kcal sisältävä valmiste, jossa on proteiineja noin 20 grammaa, vastaa keskikokoista naisen pääateriaa. Mikäli ruokamäärät ovat hyvin pieniä, ravitsemusterapeutti antaa ohjeet oikean valmisteen valintaan, jotta riittävän monipuolinen ravinnonsaanti saadaan turvattua.

Suurin osa valmisteista sisältää energiaa 6–8 leipäviipaleen verran, joten on usein tarpeen nauttia valmiste useammassa erässä liiallisen kylläisyyden tunteen hillitsemiseksi. Liiallinen kylläisyyden tunne johtaa pahimmillaan nautitun ravinnon määrän pienenemiseen, kun seuraavat ateriat jäävät aiottua pienemmiksi tai kokonaan syömättä.

Mikäli kliiniset täydennysravintovalmisteet eivät maistu, voi niitä tarjota esimerkiksi marja- ja hedelmäpirtelöiden muodossa sekoittamalla niitä marjojen tai hedelmien sekä jogurtin, piimän tai jäätelön kanssa. Tähän tarkoitukseen sopivat parhaiten pirtelömäiset valmisteet, joita on suurin osa kliinisistä täydennysravintojuomista. Kirkkaita mehumaisia valmisteita voi sekoittaa esimerkiksi kivennäisveden kanssa, jolloin niiden suutuntuma muuttuu. Myös imeskely jääpaloiksi jäädytettynä voi auttaa maistumishaasteissa.

Ruokien ravintosisältöä voidaan täydentää myös apteekista saatavilla jauhemaisilla valmisteilla, jotka sekoitetaan ruokaan. Saatavana on hiilihydraattijauhe, proteiinijauhe sekä monipuolisesti ravintoaineita sisältävä jauhe. Ravitsemusterapeutti tai kliinisten ravintovalmisteiden käyttöön perehtynyt hoitaja auttaa sopivien valmisteiden valinnassa ja antaa ohjauksen niiden käyttöön.