Synnyttäneen kotiinlähtötarkastus

Kätilö tekee normaalin synnytyksen jälkeisen kotiutumistarkastuksen. Siinä tarkistetaan kohdun supistuminen, jälkivuoto, repeämät, imetys ja rintojen kunto. Neuvolakortissa on kohta, johon kotiinlähtötilanne voidaan merkitä.

Vastasyntyneen kotiinlähtötarkastus

Vastasyntyneen kotiinlähtötarkastus tehdään yleensä, kun lapsi on 24–48 tunnin ikäinen. Tarkastuksessa on mukana jompikumpi tai molemmat vanhemmat. Lapsen ei pitäisi olla nälkäinen tarkastuksen aikana.

Lastenlääkärin tarkastus tehdään perusteellisesti päästä varpaisiin. Sen yhteydessä lapsi punnitaan. Normaali painonlasku on ensimmäisen kolmen–neljän päivän aikana noin 6–8 % syntymäpainosta. Yli 9–10 %:n painonlasku on poikkeava. Imetykseen ja maidon riittävyyteen liittyvät asiat käydään läpi.

Lastenlääkäri tarkistaa lapsen ihon, värin, lihasjäntevyyden, ärtyvyyden sekä heijasteet. Sydän kuunnellaan ja lapsen pulssit tunnustellaan sen varmistamiseksi, että sydän on terve. Tarvittaessa verenkierrosta saadaan lisätietoa mittaamalla verenpaine ja happikyllästeisyys (happisaturaatio) kaikista raajoista sekä tekemällä sydämen ultraäänitutkimus. Lastenlääkäri arvioi myös lapsen hengityksen ja kuuntelee hengitysäänet.

Sisäelimet tarkistetaan painellen vatsanpeitteiden läpi, sukuelimet tarkistamalla, että rakenteet ovat normaalit ja että pojilla kivekset ovat laskeutuneet. Kallon luut, luiden välillä olevat saumat ja aukileet tunnustellaan. Solisluut ja yläraajojen liikkuvuus kontrolloidaan. Raajojen tarkastelussa arvioidaan rakenteet ja virheasennot.

Mikäli lonkkien tutkimuksessa ei saada varmaa tietoa siitä, että ne ovat kunnossa tai havaitaan jotain, mikä pitäisi tutkia tarkemmin, lastenkirurgi tarkistaa lonkkien tilanteen 1–2 viikon kuluessa. Tarvittaessa kirurgin harkinnan mukaan lonkkanivel voidaan tutkia myöhemmin myös ultraäänen avulla.

Silmistä lääkäri tutkii punaheijasteen. Nykyisin kuulo arvioidaan kuulemishavainnon tuottaman aivovasteen (otoakustinen emissio, OAE) perusteella. Tutkimus on lapselle vaivaton ja sen tekee kätilö. Lapsen korvakäytävässä tai välikorvassa oleva neste voi ensimmäisinä päivinä heikentää tutkimuksen luotettavuutta, ja siksi tutkimus joudutaan joskus uusimaan useamman kerran. Lähtötarkastuksen yhteydessä vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lapseen ja perheeseen liittyvistä asioista.

Suomessa vastasyntyneiltä seulotaan sellaisia harvinaisia aineenvaihduntasairauksia, joita riittävän ajoissa todettuina pystytään hoitamaan. Ihopistona otettava seulontanäyte otetaan vauvan ollessa 1,5–5 päivän ikäinen.

Varhainen kotiutuminen

Varhainen kotiutuminen tarkoittaa äidin ja lapsen kotiin lähtöä 6–36 tunnin kuluessa synnytyksen jälkeen. Se jaetaan polikliiniseen synnytykseen, jossa äiti ja lapsi lähtevät kotiin 6–19 tunnin jälkeen synnytyksestä ja lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen, jossa kotiutuminen tapahtuu 20–36 tunnin kuluessa.

Synnytyssairaalat ovat järjestäneet varhaisen kotiutumisen perusteet ja seurannan yhteistyössä neuvoloiden kanssa siten, että se on turvallista sekä äidille että vastasyntyneelle. Jos vauva kotiutuu varhain, sovitaan hänelle kontrollikäynti sairaalaan kotiutumisiän mukaan joko lastenlääkärin tai kätilön vastaanotolle.

Varhaisen kotiutumisen edellytyksiä

  • Lapsi on terve, täysiaikainen (syntynyt aikaisintaan 38. raskausviikolla) ja raskauden kestoon nähden normaalipainoinen.
  • Raskaus on sujunut normaalisti.
  • Synnytys on ollut normaali alatiesynnytys, vastasyntynyt on synnyttyään ollut hyväkuntoinen ja lapsivuodeaika on sujunut hyvin.
  • Lapsi syö hyvin, ja hänen voinnissaan tai äidin tai lapsen tiedoissa ei ole ilmennyt riskejä tulehduksiin, matalaan verensokeriin tai keltaisuuteen.
  • Lapsen hengitystaajuus, pulssi, lämpö ja happisaturaatiot ovat normaalit.
  • Lapsi on saanut K-vitamiinin joko lihakseen pistettynä tai suun kautta.
  • Äiti osaa hoitaa vauvaa ja ymmärtää annetut vauvan hoito-ohjeet.
  • Lastenlääkäri on tarkastanut vauvan.
  • Perheen aiemmalla lapsella / aiemmilla lapsilla ei ole ollut vastasyntyneenä ongelmia, jotka mahdollisesti toistuisivat perheen seuraavilla lapsilla.
  • Äidin ja vauvan jatkoseurannat ja mahdollisesti tarvittava hoito on suunniteltu yhdessä neuvolan ja synnytyssairaalan kanssa.
  • Perheen välitön yhteyden saaminen neuvolaan tai synnytyssairaalaan on tarvittaessa mahdollista.

Kotiutumisen jälkeen

Kotiutumisen jälkeen tukea vauvan hoitoon saa neuvolasta. Jos vauvan voinnista herää huolta ennen ensimmäistä neuvolatarkastusta, voi neuvoa kysyä myös synnytyssairaalasta. Huolestuttavaa on, jos vauva on vaisu, ei herää syömään tai jaksa imeä, tai jos vauva on jatkuvasti itkuinen ja rauhaton, kuumeinen tai selkeästi keltainen.

Artikkelin pohjana on käytetty lastenlääkäri Viena Tommiskan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).

Kirjallisuutta

  1. Rantakari K, Seppä-Moilanen M. Vastasyntyneen tutkiminen. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 1.11.2021.