Sydänviat ja raskaus

Noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on sydänsairaus. Toisaalta Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Nuoren sydänvikaa potevan on hyvä tietää, miten raskaus vaikuttaa hänen sydänsairauteensa. On myös tärkeää arvioida sydänvian vaikutusta raskauden onnistumiseen ja mahdollista sydänvian periytymistä.

Raskaus kuormittaa verenkiertoelimistöä. Raskauden aikana verenkierron vastus vähenee ja veren tilavuus lisääntyy 40–50 %. Sydämen minuuttitilavuus kasvaa 30–40 %, syketaajuus kiihtyy ja sydämen iskutilavuus suurenee. Vaikka sydän on terve, ilmaantuu raskauden aikana usein sydänperäisiksi sopivia oireita: sydän tykyttää herkästi anemian ja lisääntyneen veren tilavuuden takia, turvotuksia ilmaantuu herkästi ja suorituskyky tuntuu aiempaa huonommalta. 

Mitä vaikeampi sydänvika on, sitä tärkeämpää on arvioida tilanne jo ennen raskautta. Raskauden mahdollisuuden ja vaaran arvioinnissa on huomioitava sydänsairauden laatu ja vaikeusaste, raskautta suunnittelevan suorituskyky, lääkitys sekä tarve ja mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin ennen raskautta.Jos suorituskyky on lähes normaali, raskaus siedetään useimmiten hyvin.

Synnynnäisiä rakenteellisia sydänvikoja ovat läppäviat (esim. hiippa- tai aorttaläpän ahtauma), väliseinän aukot (eteisväliseinän aukko, kammioväliseinän aukko), avoin valtimotiehyt tai aortan koarktaatio. Näiden kohdalla raskaus yleensä sujuu hyvin. Muita monimutkaisia synnynnäisiä sydänvikoja sairastaville ilmaantuu raskauden aikana enemmän ongelmia, kuten sydämen vajaatoiminnan vaikeutuminen tai vakavia rytmihäiriöitä.

Sydänlihassairaudet (kardiomyopatiat) aiheuttavat sydänlihaksen kroonisen eli pitkäaikaisen sairastumisen. Ne ovat usein periytyviä, mutta voivat kehittyä esimerkiksi viruksen aiheuttaman sydänlihastulehduksenjälkitilana.

Monilla odottavilla on raskauden aikana rytmihäiriöitä. Ne ovat yleensä harmittomia. Tulee kuitenkin varmistaa, ettei rytmihäiriön syynä ole vakava sairaus.

Lääkehoito

Sydänlääkitys jatkuu raskauden aikana yleensä normaalisti. On kuitenkin huomattava, että eräät lääkeaineet, kuten ACE:n estäjät, pitää vaihtaa mielellään jo ennen raskautta sikiön kannalta turvallisempiin.

Tekoläpän kanssa haasteena on raskaudenaikainen veren suurentunut hyytymisherkkyys ja tukoksen estolääkityksen toteuttaminen. Pienimolekyylinen hepariini on sikiölle turvallinen vaihtoehto, koska se ei läpäise istukkaa.

Synnytys

Sairauden vaikeusasteen perusteella harkitaan, voiko synnytys tapahtua alateitse vai tarvitaanko keisarileikkausta. Synnytyksen aikana useimmat rakenteellista sydänvikaa sairastavat tarvitsevat antibioottihoidon sydänläppätulehduksen ehkäisemiseksi.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).

Kirjallisuutta

  1. Malm H, Keski-Nisula L. Krooniset sairaudet ja raskaus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.5.2022.
  2. Vääräsmäki M, Kaaja R. Perussairaudet ja raskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 473–491.
  3. Kaaja R. Sydänsairaudet ja raskaus. Suom Lääkäril 2015;70(37):2313–8
  4. Lehto P. Raskausajan sydänongelmat. Duodecim 2010;126(13):1560–7.