Toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnallisilla riippuvuuksilla tarkoitetaan käyttäytymiseen liittyviä häiriöitä, joissa toiminnasta tulee pakonomaista ja sen hallinta vaikeutuu. Niitä luonnehtivat

  • voimakas tarve toimia tietyllä tavalla
  • mielihyvän hakeminen
  • toiminnan jatkaminen haitoista huolimatta
  • sietokyvyn (toleranssin) kasvu
  • vieroitusoireiden tai psyykkisen kuormituksen lisääntyminen toiminnan estyessä.

Kuten päihderiippuvuuksissa, myös toiminnallisissa riippuvuuksissa keskeinen mekanismi liittyy aivojen palkitsemisjärjestelmään: nopeasti saatava mielihyvä tai helpotus vahvistaa toimintaa ja suurentaa käytön toistumisen riskiä.

Toiminnalliset riippuvuudet ja internet

Internetin digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa helpon pääsyn lukuisiin mielihyvää tuottaviin toimintoihin ja lisää siten alttiutta toiminnallisille riippuvuuksille. Samalla internet on erottamaton osa arkea, työtä, opiskelua ja ihmissuhteita, mikä tekee sen käytön rajaamisesta usein vaikeaa. Kun palkitsevat toiminnot ovat jatkuvasti saatavilla ja helposti saavutettavia, ne voivat pitkittyessään saada riippuvuuden kaltaisia piirteitä.

Tutkimusnäytön perusteella internet itsessään on kuitenkin vain harvoin riippuvuuden varsinainen kohde. Sen sijaan se toimii alustana ja välineenä, jonka kautta erilaiset haitalliset ja pakonomaistuvat käyttäytymismallit toteutuvat.

Internetin mahdollistamaa riippuvuuspiirteistä toimintaa on kuvattu tutkimuksissa useilla eri käsitteillä. Nykyisin ongelmaa parhaiten kuvaavaksi käsitteeksi on vakiintumassa ongelmallinen internetin käyttö (problematic usage of the internet, PUI). PUI on kattokäsite, jolla viitataan liialliseen tai hallitsemattomaan internetin käyttöön, joka aiheuttaa haittoja arjessa.

PUI viittaa tilanteisiin, joissa internetin käytön mahdollistama toiminta

  • vaikuttaa kielteisesti perhe-, opiskelu-, työ- tai sosiaaliseen elämään
  • syrjäyttää muita tärkeitä arjen toimintoja tai kiinnostuksen kohteita
  • liittyy psyykkisiin oireisiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen tai impulsiivisuuteen.

Ongelmallisen internetin käytön yleisyys on kasvanut viime vuosikymmeninä muun muassa digitalisaation, koronapandemian aikaisten rajoitusten sekä digitaalisten alustojen vahvasti palkitsevien ja käyttäytymistä ohjaavien rakenteiden vuoksi. Arvioiden mukaan jopa noin neljännes väestöstä kokee elämänsä aikana jonkinasteista ongelmallista internetin käyttöä.

Tulossa olevaan ICD-11-tautiluokitukseen on tulossa rahapeli- ja digipeliriippuvuuksista omat diagnoosikoodinsa. Peliriippuvuuksien lisäksi on olemassa myös muita internetvälitteisiä, riippuvuustyyppisiä käyttäytymismuotoja, kuten ongelmallinen sosiaalisen median ja verkkopornografian käyttö sekä ongelmallinen verkko-ostaminen. Vaikka näillä ilmiöillä on useita yhtymäkohtia toiminnallisiin riippuvuuksiin, niitä ei toistaiseksi ole luokiteltu erillisiksi toiminnallisiksi riippuvuuksiksi ICD-11-tautiluokituksessa. Näistä verkkopornografian käyttö voi täyttää pakonomaisen seksuaalikäyttäytymisen kriteerit.

Lisäksi uudempi tutkimus on nostanut esiin myös uusia ongelmallisen internetin käytön muotoja, kuten

  • ongelmallinen suoratoistopalveluiden käyttö
  • ongelmallinen kryptovaluuttakauppa
  • tekoälypohjaisten chatbotien pakonomainen käyttö
  • digitaalinen keräily- ja hamstraamiskäyttäytyminen (digital hoarding)
  • kyberkondria eli pakonomainen terveyteen liittyvä tiedonhaku verkossa
  • verkkokiusaaminen sosiaalisessa mediassa.

Ongelmallisen internetin käytön ilmeneminen

Samalla henkilöllä ongelmallinen internetin käyttö voi ilmetä useissa eri toiminnoissa.

Rahapelaaminen

Rahapelaaminen on Suomessa yleistä, ja valtaosa aikuisista on pelannut rahapelejä ainakin satunnaisesti. Pienellä mutta merkittävällä osalla pelaaminen kehittyy riskitasoiseksi, ongelmalliseksi tai vakavimmillaan riippuvuuden tasolle.

Rahapelaamisen siirtyminen verkkoon on suurentanut haittojen riskiä. Rahapelaaminen verkkoympäristössä on ajasta ja paikasta riippumatonta, ja erityisesti nopeatempoiset pelit voivat vauhdittaa pelaamisen hallinnan heikkenemistä. Lue lisää artikkelista Peliriippuvuus.

Digipelaaminen

Digipelaaminen on yleinen harrastus ja vapaa-ajanviettotapa lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa. Pelata voi sekä verkossa että sen ulkopuolella, ja erityisesti nuorten keskuudessa pelaaminen on säännöllistä ja usein päivittäistä. Mobiilipelaaminen on tehnyt pelaamisesta entistä helpommin saavutettavaa. Pienellä osalla pelaajista pelaaminen kehittyy ongelmalliseksi. Arvioiden mukaan digipeliriippuvuus koskettaa muutamaa prosenttia väestöstä.

Riippuvuutta lievemmät hallinnan haasteet ovat kuitenkin selvästi yleisempiä, erityisesti nuorten keskuudessa. Ongelmallinen digipelaaminen voi näkyä esimerkiksi unen ja vuorokausirytmin häiriöinä, koulunkäynnin tai työn vaikeuksina, ihmissuhdeongelmina sekä mielialaoireina. Verkossa tapahtuva pelaaminen ja pelien palkitsevat rakenteet voivat suurentaa haittojen riskiä, erityisesti silloin, kun pelaaminen toimii keinona säädellä stressiä tai vaikeita tunteita. Lue lisää artikkelista Peliriippuvuus.

Sosiaalisen median käyttö

Sosiaalinen media on vakiintunut osaksi monen arkea, ja sitä hyödynnetään laajasti yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja viihteeseen. Osalla ihmisistä somen käyttö voi kuitenkin alkaa hallita ajankäyttöä ja heikentää hyvinvointia. Ongelmallista sosiaalisen median käyttöä esiintyy arviolta 5–13 prosentilla väestöstä, ja se on nuorilla aikuisilla jopa yleisempää.

Useimmat käyttävät sosiaalista mediaa älypuhelimen kautta. Haitat eivät liity laitteeseen sinänsä, vaan sovelluksiin ja niiden rakenteisiin, jotka houkuttelevat jatkuvaan tarkistamiseen, selaamiseen ja reagointiin. Käyttö voi lisääntyä vähitellen ja lähes huomaamatta.

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö voi näkyä esimerkiksi unihäiriöinä, mielialan laskuna, keskittymisvaikeuksina, sosiaalisena vertailuna sekä ihmissuhteiden kuormittumisena. Ääritilanteissa käyttö muistuttaa toiminnallista riippuvuutta, erityisesti silloin, kun sosiaalinen media toimii keinona säädellä tunteita tai lievittää yksinäisyyttä. Lue lisää artikkelista Lapset, nuoret ja älylaitteet − tukea 2020-luvun vanhemmille.

Verkkopornografian käyttö

Pornografista sisältöä on verkossa laajasti ja vaivattomasti saatavilla. Suurimmalle osalle pornografian kulutus ei aiheuta haittaa, mutta joillakin toiminta voi muuttua pakonomaiseksi ja vaikeasti hallittavaksi. Arviot pakonomaisen pornon käytön yleisyydestä vaihtelevat 3,6–16,6 %:n välillä. Pakonomaisuus kehittyy usein vähitellen ja voi liittyä esimerkiksi stressin lievittämiseen, yksinäisyyteen tai tunnesäätelyn vaikeuksiin.

Haitat voivat näkyä mielialan laskuna, häpeän ja syyllisyyden tunteina, keskittymisvaikeuksina sekä ihmissuhde- ja seksuaalielämän ongelmina. Internetin tarjoama jatkuva saatavuus, anonymiteetti ja rajaton sisältötarjonta voivat lisätä käytön toistuvuutta ja vaikeuttaa sen hallintaa. Ongelmallinen pornografian käyttö ymmärretään osana laajempaa ongelmallisen internetin käytön kokonaisuutta, eikä sitä ole luokiteltu erilliseksi riippuvuudeksi. Lue lisää artikkelista Pakonomainen seksikäyttäytyminen (ns. seksiriippuvuus).

Verkko-ostaminen

Verkkoshoppailu on arkipäiväistynyt ja tarjoaa helpon tavan ostaa tuotteita ajasta ja paikasta riippumatta. Osalla ihmisistä ostaminen voi alkaa toimia keinona säädellä tunteita tai lievittää stressiä. Tällöin ostaminen voi muuttua toistuvaksi ja vaikeasti hallittavaksi. Ongelmallisen verkko-ostamisen arvioidaan koskettavan muutamaa prosenttia aikuisväestöstä.

Ongelmallinen verkko-ostaminen voi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaantumiseen sekä aiheuttaa häpeän tunteita ja kuormittaa ihmissuhteita. Verkkokauppojen jatkuva saatavuus, personoidut mainokset ja ostamisen helppous voivat lisätä impulsiivista käyttäytymistä ja suurentaa haittojen riskiä.

Hallitsemattomalla verkko-ostamisella ei ole virallista diagnoosia, mutta se tunnistetaan osaksi ongelmallisen internetin käytön kokonaisuutta, joissa digitaalinen ympäristö vahvistaa haitallista käyttäytymistä.

Milloin huolestua?

Huoli internetin ja sen mahdollistamien digitaalisten palvelujen käytöstä on aiheellinen silloin, kun toiminta alkaa toistuvasti heikentää arkea tai hyvinvointia. Satunnainen runsas käyttö tai ajoittainen toimintaan uppoutuminen eivät vielä tarkoita ongelmaa. Ratkaisevaa on, millaisia vaikutuksia toiminnalla on elämän kokonaisuuteen ja kuinka hallittavalta se tuntuu.

Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti tilanteisiin, joissa toiminta verkossa vie aikaa tai huomiota muilta tärkeiltä asioilta, kuten unelta, opiskelulta, työltä tai ihmissuhteilta. Hälytysmerkkejä ovat hallinnan heikkeneminen, toimintaan liittyvä salailu, ärtyneisyys tai levottomuus silloin, kun toiminta estyy sekä toiminnan jatkaminen haitoista huolimatta.

Usein ongelmallinen internetin käyttö kietoutuu psyykkiseen kuormitukseen, kuten stressiin, yksinäisyyden kokemuksiin, ahdistuneisuuteen tai mielialan laskuun. Huolestuttavaa on myös, jos internetin mahdollistama toiminta vaikuttaa olevan ensisijainen keino säädellä tunteita tai paeta vaikeita ajatuksia.

Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla huomio tulisi kiinnittää muutoksiin käyttäytymisessä, unirytmissä, koulunkäynnissä tai sosiaalisissa suhteissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmallinen internetin käyttö tunnistetaan, sitä helpompi siihen on puuttua ja ehkäistä haittojen kasautumista.

Varhainen tunnistaminen, toiminnan muuttaminen, tuki ja hoito

Ongelmallisen internetin käytön varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä lievempiin ongelmiin voidaan usein vaikuttaa tehokkaasti ilman raskaampia hoitomuotoja. Mitä pidempään haitallinen käyttö jatkuu, sitä todennäköisemmin ongelmat kasautuvat ja kietoutuvat muihin elämän haasteisiin.

Varhainen tuki voi tarkoittaa oman toiminnan tarkastelua, rajoja ja rytmiä arkeen tai keskustelua läheisten kanssa. Monille riittävää apua tarjoaa omahoito, jossa pyritään lisäämään tietoisuutta omista internetin käytön tavoista, vahvistamaan itsesäätelytaitoja ja löytämään vaihtoehtoisia keinoja stressin tai kuormittavien tunteiden käsittelyyn.

Tuen ja hoidon saatavuus vaihtelee ilmiöittäin. Lue lisää ongelmallisen raha- ja digipelaamisen arvioimisesta ja tuesta artikkelista Peliriippuvuus.

Myös sosiaalisen median haitalliseen käyttöön on saatavilla omahoito-ohjelma. Tietoa ja matalan kynnyksen tukea on tarjolla niin täysi-ikäisille, nuorille kuin perheillekin.

Pornografian pakonomaiseen käyttöön tarjotaan omahoitoa, vertaistukea sekä tietoa läheisille. Katso myös lisää tietoa artikkelista Pakonomainen seksikäyttäytyminen (ns. seksiriippuvuus).

Verkko-ostamiseen kohdennettu hoito ja tuki on toistaiseksi vähäisempää, ja tuki painottuu usein yleiseen mielenterveyden hoitoon ja itsehallintakeinoihin.

Tarvittaessa avun piiriin hakeutuminen onnistuu esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveydessä, perusterveydenhuollossa tai erikoistuneissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Hoidossa keskitytään usein paitsi itse ongelmalliseen toimintaan myös sen taustalla oleviin tekijöihin, kuten tunnesäätelyyn, kuormitukseen, ihmissuhteisiin ja elämäntilanteeseen.

Ongelmallisen internetin käytön hoidossa hyödynnetään toiminnallisille riippuvuuksille tyypillisesti kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, motivoivaa haastattelua sekä tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistamista. Myös samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden huomioiminen on hoidon suunnittelussa tärkeää. Sosiaalisen tuen merkitys on keskeinen, ja myös läheisille suunnatut tukimuodot ovat olennainen osa kokonaisvaltaista tukea. Varhainen puuttuminen voi ehkäistä haittojen pahenemista ja tukea tasapainoista suhdetta digitaaliseen ympäristöön.

Milloin hoitoon?

Ammattilaisen tarjoama tuki on tarpeen silloin, kun internetin mahdollistama ongelmallinen toiminta pitkittyy, aiheuttaa merkittävää haittaa tai liittyy muihin mielenterveyden oireisiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen tai neuropsykiatrisiin haasteisiin.

Jos useampi seuraavista väitteistä tuntuu tutulta, tuen hakeminen voi olla ajankohtaista:

  • Verkossa vietetty aika vie tilaa muilta tärkeiltä asioilta.
  • Toiminta verkossa tuntuu vaikeasti hallittavalta.
  • Toiminnan lopettaminen tai rajoittaminen herättää levottomuutta.
  • Toiminta lisääntyy pahan olon tai kuormituksen seurauksena.
  • Läheiset ovat huolissaan toiminnasta.

Lisätietoa

Raha- ja digipelaaminen

Sosiaalinen media

Pakonomainen pornografian käyttö

Verkkoshoppailu

Kirjallisuutta

  1. Castrén S. Peliriippuvuus. terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 07.01.2026.
  2. Castrén S. Männikkö N. KOTT 2024: Raha- ja digipelaaminen sekä internetin käyttö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025.
  3. Chew PKH, Yow YJ, Tan CSY. Prevalence of problematic pornography use: a meta-analysis. Sex Health 2025;22(): PMID: 40977234
  4. Laskowski N M, Ballero Reque C, Reiß P, ym. (2025). Interconnected desires: A systematic review of compulsive buying-shopping disorder and its links to disordered eating and body image by gender. Journal of Behavioral Addictions, 14(2), 679-713. https://doi.org/10.1556/2006.2025.00042
  5. Latvala T, Heiskanen M, Marionneau V, ym. (2025). Suicidal thoughts, problem gambling severity and utilisation of health care and social services: A population-based study in Finland. Addictive Behaviors Reports, 100658. https://doi.org/10.1016/j.abrep.2025.100658
  6. Rehbein F, Stark R, Watberg L, ym. (2025). Screening and diagnostic guideline for internet use disorders. SUCHT, 71(2), 79–85. https://doi.org/10.1024/0939-5911/a000921
  7. Rumpf H J, Batra A, Hoch E, ym. (2025). Guidelines on internet use disorders: Introduction and methodology. SUCHT, 71(2), 73–78. https://doi.org/10.1024/0939-5911/a000919
  8. Zare-Bidoky M, Baldacchino A M, Demetrovics Z, ym. (2025). Problematic usage of the internet: Converging and diverging terminologies and constructs. Journal of Behavioral Addictions (published online ahead of print 2025). https://doi.org/10.1556/2006.2025.00085
  9. ICD-luokituksen käyttöönotto. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL)
  10. Grant J E, Chamberlain S R. Compulsive buying disorder: Conceptualization based on addictive, impulsive, and obsessive-compulsive features and comorbidity, Psychiatry Research Communications, Volume 4, Issue 4, 2024. https://doi.org/10.1016/j.psycom.2024.100199.
  11. Hylkilä K, Männikkö N, Peltonen A, ym. (2024). Association between problematic social networking site use and social well-being among young adults: A systematic review. Journal of Affective Disorders Reports, 16, 100775. https://doi.org/10.1016/j.jadr.2024.100775
  12. Montag C. Demetrovics Z , Elhai J D, ym. (2024). Problematic social media use in childhood and adolescence. Addictive Behaviors, 153, 107980. https://doi.org/10.1016/j.addbeh.2024.107980
  13. Vieira C ja Griffiths M D. (2024). Problematic Pornography Use and Mental Health: A Systematic Review. Sexual Health & Compulsivity, 31(3), 207–247. https://doi.org/10.1080/26929953.2024.2348624
  14. World Health Organization. Clinical descriptions and diagnostic requirements for ICD-11 mental, behavioural and neurodevelopmental disorders (CDDR). World Health Organization 2024.
  15. Castrén S, Ulfves N, Levola J. Digipelaaminen voi kehittyä riippuvuudeksi: Digipeliriippuvuus häiriönä ICD-11-tautiluokituksessa. Duodecim 2023;139:1169–76.
  16. Vainio J, Hylkilä K, Männikkö N, ym. (2023). Perceptions of health changes and support for self-limiting social media use among young adults in Finland: A qualitative study. Psychology of Popular Media. Advance online publication. https://doi.org/10.1037/ppm0000508
  17. Castrén S, Mustonen T, Hylkilä K, ym. (2022). Risk factors for excessive social media use differ from those of gambling and gaming in Finnish youth. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(4), 2406. https://doi.org/10.3390/ijerph19042406
  18. Fineberg N A, Menchón J M, Hall N, ym. Advances in problematic usage of the internet research – A narrative review by experts from the European network for problematic usage of the internet, Comprehensive Psychiatry, Volume 118, 2022, https://doi.org/10.1016/j.comppsych.2022.152346.
  19. Macey J, Cantell M, Tossavainen T, ym. (2022). How can the potential harms of loot boxes be minimised? Proposals for understanding and addressing issues at a national level. Journal of Behavioral Addictions, 11(2), 256–266. https://doi.org/10.1556/2006.2022.00016
  20. Rumpf HJ, Montag C. Where to put Compulsive Sexual Behavior Disorder (CSBD)? Phenomenology matters • J Behav Addict 2022;11(2):230-233 PMID: 35895458
  21. Castrén S, Järvinen-Tassopoulos J, Raitasalo K. (2021). Money used in gaming is associated with problem gambling: Results of the ESPAD 2019 Finland. Journal of Behavioral Addictions, 10(4), 932–940. https://doi.org/10.1556/2006.2021.00076
  22. Castrén S, Lind K, Hagfors H, Salonen A H. (2021). Gambling-related harms for affected others: A Finnish population-based survey. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(18), 9564. https://doi.org/10.3390/ijerph18189564
  23. Montiel I, Ortega-Barón J, Basterra-González A, ym. (2021). Problematic online gambling among adolescents: A systematic review about prevalence and related measurement issues. Journal of Behavioral Addictions, 10(3), 566–586. https://doi.org/10.1556/2006.2021.00055
  24. Brand M, Rumpf H J, Demetrovics Z, ym. (2020). Which conditions should be considered as disorders in the International Classification of Diseases (ICD-11) designation of "other specified disorders due to addictive behaviors"? Journal of Behavioral Addictions, 11(2), 150–159. https://doi.org/10.1556/2006.2020.00035