Etusivu » Kuukautismigreeni

Kuukautismigreeni

Lääkärikirja Duodecim
9.5.2018
neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti

Mikä kuukautismigreeni on?

Kuukautismigreeni määritellään aurattomaksi migreeniksi, joka ilmenee neljän päivän aikaikkunassa kaksi vuorokautta ennen tai jälkeen ensimmäisen vuotopäivän. Nämä migreenikohtaukset ovat hankalimmin hoidettavia, koska ne ovat tavallista voimakkaampia ja ne pitkittyvät: kohtaushoito kipu- ja täsmälääkkeillä voi osoittautua tehottomaksi, vaikka se muissa kohtauksissa toimisikin.

Ketä kuukautismigreeni koskee?

Yli puolella migreeniä potevista naisista kuukautiset ovat jossain elämänvaiheessa laukaisseet kohtauksen. Useimmilla migreenikohtauksia on myös muissa kuukautiskierron vaiheissa, mutta noin 10 % potee pelkästään kuukautismigreeniä.

Miten kuukautismigreeni tunnistetaan?

Migreeniä ei diagnosoida laboratoriomittauksilla, kuten veri- tai hormonikokeilla, vaan oireiden perusteella. Kuukautismigreenin olemassaolon voi päätellä seuraamalla migreenin ja kuukautisten yhteyttä merkitsemällä päänsärkypäiväkirjaan käytössä olevan ehkäisymenetelmän, kuukautisten alkamispäivän, päänsärkypäivät, kohtausten keston sekä käytetyt lääkkeet, annosteluajankohdan ja vaikutuksen. Seuranta auttaa myös ennakoimaan seuraavaa kuukautisiin liittyvää migreeniä. Yleensä kalenterimerkintä riittää. Tarkka päänsärkypäiväkirja löytyy internetistä Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta: «http://migreeni.org/index.php/julkaisut/paansarkypaivakirjat/»1.

Mistä kuukautismigreeni johtuu?

Todennäköisimpänä ja tärkeimpänä kuukautismigreeniä laukaisevana tekijänä pidetään veren estrogeenitason laskua. Estrogeenitason laskun ohella kuukautismigreenin syyksi arvellaan kohdun limakalvovuodossa vapautuvia tulehdusvälittäjäaineita, prostaglandiineja.

Lisäksi kuukautisiin ja migreenin liittyvät stressi, kertyvä unen puute, lihasjännitysoireet ja veren sokeritason heittely. Migreeniin liittyy yksilöllisiä piirteitä kivussa ja muutoksia kipua aistivissa aivorakenteissa.

Kuinka kuukautismigreeniä hoidetaan?

Kuukautismigreenin pahimmillaan vuorokausia kestävä särky ja työkyvyn heikkeneminen tai menetys vaatii tehokasta lääkehoitoa. Lyhyen estohoidon tavoitteena on estää päänsäryn alkaminen tai uusiutuminen kuukautisten aikana, ja kohtaushoidolla pyritään katkaisemaan jo alkanut särky.

Kohtaushoidon periaatteena on, että lääkettä otetaan tarpeeksi suuri annos heti, kun päänsärky on tunnistettu migreeniksi. Kohtauslääkkeenä käytetään muun muassa tulehduskipulääkettä tai muuta kipulääkettä. Toinen vaihtoehto on migreenin täsmälääkkeen eli triptaanin käyttö. Tulehduskipulääkkeen ja triptaanin yhdistelmä lisää tutkimusten mukaan molempien tehoa, ja lääkitykseen lisättävä pahoinvointilääke on usein tarpeellista. Migreenilääkityksestä on sovittava hoitavan lääkärin kanssa.

Kuukautismigreenin estohoito aloitetaan 1–2 päivää ennen odotettua kipujaksoa, ja se jatkuu 3–5 vuorokautta. Estohoidon vaihtoehtoja ovat tulehduskipulääkkeet, triptaanit tai hormonivalmisteet.

Tulehduskipulääkettä (esimerkiksi ibu- tai ketoprofeeni) annostellaan kahdesta neljään kertaan päivässä, erillisesti sovitun annoksen ja ohjeen mukaan. Tulehduskipulääkkeen etuna ovat kuukautiskipujen lievitys ja vuodon väheneminen. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä voivat rajoittaa allergiat tai ruoansulatuskanavan oireet.

Pitkävaikutteisimpia triptaaneja (nara-ja frovatriptaania, vaikutusajat 6 ja 26 tuntia), on käytetty myös kuukautismigreenin estohoidossa. Pitkävaikutteinen frovatriptaani on tutkimuksissa osoittautunut sekä tehokkaaksi, hyvin siedetyksi että turvalliseksi.

Normaalissa ja säännöllisessä kuukautiskierrossa estrogeenilisän käyttö joko laastarin tai geelin muodossa estää estrogeenitason laskua kierron loppuvaiheessa. Hoitoaika on lyhyt, viikon pituinen, ja se alkaa 3 vuorokautta ennen odotettua vuodon alkua. Koska estrogeenin käyttöön liittyy rajoituksia, on hoidosta päätettävä gynekologin vastaanotolla.

Ehkäisytabletit estävät munasolun irtoamista (ovulaatiota) ja niiden käyttöön liittyy tasainen estrogeenipitoisuus, joka joissain tapauksissa voi lievittää kuukautismigreeniä. Tauoton yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö on mahdollista, ja hoidosta vastaa gynekologi.

Keltarauhashormonia (levonorgestreeliä) sisältävä hormonikierukka saattaa olla etenkin synnyttäneelle migreenipotilaalle sopiva ehkäisymenetelmä, jonka lisäeduiksi on mainittu vuotojen niukkeneminen ja kuukautiskipujen väheneminen. Sama koskee tablettimuotoista tai muuta keltarauhashormonin käyttöä. Keltarauhashormonivaikutuksilla tai kohdun poistolla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta estrogeenitason laskusta johtuvaan kuukautismigreeniin.

Varsinaisten migreenin estolääkkeiden, kuten beetasalpaajien, epilepsialääkkeiden ja kipukynnystä nostavien mielialalääkkeiden, käyttö ei ole mielekästä, jos sairastaa ainoastaan kuukautismigreeniä. Toimivan estolääkityksen tiedetään kuitenkin vähentävän merkittävästi muita migreenejä kuin kuukautismigreeniä, joka jää yleensä viimeiseksi hoitohaasteeksi.

Voiko kuukautismigreeniä ehkäistä tai hoitaa lääkkeettömästi?

Migreenikohtauksia voi yrittää vähentää välttämällä tietämiään laukaisevia tekijöitä. Säännöllinen uni- ja ruokailurytmi sekä liikunta ovat avuksi. Lääkkeettömistä hoidoista on kokemuksellista tietoa esimerkiksi akupunktiosta, kylmän tai kuuman helpottavista vaikutuksista, unen laadun parantamisesta ja ravitsemukseen liittyvistä muutoksista. Kuukautisia edeltävien eli premenstruaalisten oireiden ja stressin hallinnassa käyttäytymisterapiat, psykologinen tuki ja rentoutusharjoitukset auttavat useita. Migreeni on kuitenkin tahdosta riippumaton ilmiö, joka voi tulla laukaisevien tekijöiden tai altisteiden välttämisestä huolimatta. Ennalta ehkäisevät tai lääkkeettömät hoidot eivät aina auta riittävästi, vaikka ne lievittäisivätkin kipua ja monia liitännäisoireita.

Lisää tietoa migreenistä

Käypä hoito -hoitosuosituksen potilasversio: ks. «Migreeni ei ole kaikilla samanlaista»1

Artikkeli perustuu Suomen Migreeniyhdistys ry:n potilasoppaaseen.