Etusivu » Kaulapatti (kaulakyhmy) lapsella

Kaulapatti (kaulakyhmy) lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Suurentunut imusolmuke

Melko tavallinen pienten lasten lääkärikäynnin syy on kaulalle ilmaantunut patti, jonka vanhemmat ovat havainneet joitain päiviä aikaisemmin. Yleensä kyse on 1–3 cm:n kyhmystä, jota lapsi ei erityisemmin arista. Patin päällä oleva iho ei myöskään punoita tai kuumoita. Kyse on tällöin lähes aina harmittomasta ongelmasta eli infektion laukaisemasta imusolmukkeen suurentumisesta, joka on merkki lapsen puolustusjärjestelmän normaalista toiminnasta.

Suurentunut imusolmuke on usein todettavissa leukakulmassa tai kaulan keskivaiheilla, eikä se seuranta-aikana juurikaan kasva kokoa. Korvan takana tai takaraivossa luun päällä lepäävä imusolmuke on helposti havaittavissa ja tunnettavissa. Imusolmukkeen suurentuminen voidaan havaita flunssan, nielutulehduksen, korvatulehduksen, vauvarokon tai suutulehduksen yhteydessä, ja se on merkki imukudoksen reaktiosta infektiota vastaan.

Joskus samanaikaista tulehdusta ei ole havaittavissa, vaan patti on aiemmin sairastetun infektion "jäämistöä". Tyypillisesti patin vuoksi tehty kaulan tarkempi tutkiminen paljastaa useita muitakin imusolmukkeita, eräänlaisen imusolmukkeiden helminauhan, joita kaulan alueella kulkee molemmin puolin.

Hengitystieinfektion laukaisema kaulapatin suurentuminen asettuu normaalisti muutama päivässä tai viikossa.

Muita kaulapatin syitä

Kaulapatti on siis valtaosassa tapauksista harmiton, itsestään hoituva ongelma. Se voi kuitenkin joskus olla merkki hoitoa vaativasta imusolmuketulehduksesta tai streptokokkibakteerin aiheuttamasta nielutulehduksesta. Myös Epstein–Barrin viruksen aiheuttama mononukleoosi aiheuttaa streptokokki-infektiota muistuttavan nielutulehduksen ja suurentuneita imusolmukkeita leukakulmaan.

Harvinaisia imusolmuketulehduksen syitä ovat jänisrutto (ks. «Jänisrutto eli tularemia»1), toksoplasmainfektio (ks. «Toksoplasmoosi»2) ja mykobakteeri-infektio. Erittäin harvoin kyse voi olla myös pahanlaatuisesta imusolmukemuutoksesta (lymfooma) tai kaulan alueen epämuodostumasta, jota ei ole aiemmin havaittu. Lymfoomia todetaan lapsilla vuosittain maassamme noin 20 lapsella.

Milloin kaulapatin vuoksi hoitoon?

Lapsen kaulapattia voi käydä näyttämässä lääkärissä aina silloin, kun se huolestuttaa joko lasta itseään tai vanhempia. Usein asia selviää ilman jatkotutkimuksia. Toisinaan vaaditaan kuitenkin ultraäänitutkimusta, verikokeita ja joskus harvoin myös koepalan ottoa, jotka parhaiten sujuvat lastensairaalan poliklinikalla.

Kaulapatin vuoksi on erityisesti syytä hakeutua hoitoon seuraavissa tilanteissa:

  • Patti kasvaa muutamassa päivässä usean senttimetrin kokoiseksi.
  • Patti on kosketellessa aristava ja sen päällä oleva iho punoittaa ja kuumoittaa.
  • Patteja ilmaantuu lyhyessä ajassa useampia kaulan alueelle.
  • Patti kasvaa kokoa hitaasti mutta jatkuvasti viikkojen kuluessa.
  • Patteja on todettavissa myös solisluun takana (soliskuopassa), kainaloissa tai nivusalueella.
  • Lapsella on kuumetta, kurkkukipua ja leukakulmassa suurentuneita imusolmukkeita.
  • Lapsi on väsynyt ja kalpea
  • Lapsella ilmenee kaulapatin ohella mustelmia tai jatkuvaa yskimistä.

Käytettyjä lähteitä

Pitkäranta A, Lauhio A. Alle kouluikäisen kaulakyhmy. Duodecim 2007;123:2009–2013 «/xmedia/duo/duo96677.pdf»1.