Etusivu » Valkovuodon tutkiminen

Valkovuodon tutkiminen

Laboratoriotutkimusten tulkinta
4.5.2016
Seija Eskelinen

Emätintulehduksen syistä saadaan tietoa jo oireiden perusteella «Valkovuoto»1. Hiivan aiheuttaman tulehduksen erite on valkeaa, kokkaremaista ja kutisevaa, trikomonaksen (alkueläin) aiheuttaman kuplivaa ja vihertävää. Pahanhajuinen, harmahtava ja tahnamainen erite viittaa bakteerien aiheuttamaan tulehdukseen.

Emätineritteestä voidaan ottaa natiivitutkimuspaketti (Fl-TrHINa), niin sanottu fluornatiivi (fluor tarkoittaa ammattikielellä valkovuotoa). Mikroskoopilla voidaan erottaa normaali emättimen erite tulehduksen aiheuttamasta valkovuodosta ja päätellä tulehduksen aiheuttaja. Jos näytteestä löytyy trikomonasta, hiivaa tai clue-soluja (bakteereita), tulos ilmoitetaan yleensä asteikolla + (jonkin verran), ++ (kohtalaisesti) tai +++ (paljon).

Yleisin emätintulehdus on hiivan aiheuttama. Hiivaviljelyn (Fl-HiivaVi) tulos ilmoitetaan asteikolla niukka (+), kohtalainen (++) tai runsas kasvu (+++). Emättimessä voi normaalisti olla hiivasientä, minkä vuoksi niukka löydös ei välttämättä merkitse varsinaista tulehdusta. Tyypillisen oireisen hiivatulehduksen naiset hoitavat yleensä nykyisin itse apteekista saatavin itsehoitovalmistein ilman lääkäriin hakeutumista tai näytteenottoa.

Sukupuolitautia epäiltäessä yleisin tutkimus on virtsanäytteestä tehtävä Chlamydia trachomatis -nukleiinihappotesti (U-ChtrNhO); ks. «Klamydiatesti virtsasta (U-ChtrNhO)»2.