Etusivu » Allergeenit ja allergeenivasta-aineet

Allergeenit ja allergeenivasta-aineet

Laboratoriotutkimusten tulkinta
6.5.2016
Seija Eskelinen

Allergiatestien ymmärtämiseksi tarvitaan vähän tietoja allergiailmiöstä. Allerginen reaktio kehittyy pääasiassa kahdella mekanismilla: nopeana reaktiona, jossa oireet tulevat nopeasti muutamien minuuttien aikana, tai hitaana reaktiona, joka tavallisesti ilmenee muutaman päivän kuluessa. Välittömän allergisen reaktion aikana elimistössä muodostuu vasta-aineita allergiaa aiheuttavalle tekijälle. Viivästyneessä allergiassa lymfosyytti-nimiset valkosolut aiheuttavat tulehdusreaktion ihossa, minkä vuoksi ilmiötä kutsutaan soluvälitteiseksi reaktioksi. Tyyppiesimerkki välittömästä allergisesta reaktiosta on siitepölyn aiheuttama nuha ja viivästyneestä reaktiosta nikkelin aiheuttama kosketusihottuma.

Allergiaa aiheuttavia aineita kutsutaan allergeeneiksi. Ne ovat yleensä valkuaisaineita eli proteiineja. Esimerkiksi eläimen karva tai pujo ei ole allergeeni, mutta eläimen hilseen ja pujon siitepölyn valkuaisaineet ovat allergeeneja ja voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Viivästyneessä allergisessa reaktiossa pienimolekyyliset kemikaalit (esimerkiksi metalli, kumikemikaali, voiteen ainesosa) joutuessaan iholle sitoutuvat valkuaisaineisiin ja muuttuvat siten allergeeneiksi.

Toinen allergisen reaktion osapuoli on allergeenia vastaan syntynyt vasta-aine. Vasta-aineet eli immunoglubuliinit (lyhenne Ig) ovat veren plasmassa olevia valkuaisaineita. Niitä on usean laatuisia, joukossa on ihmiselle hyödyllisiä vasta-aineita bakteereita ja viruksia vastaan. Allergiaan erityisesti liittyvä vasta-aineiden luokka ovat E-ryhmän vasta-aineet (lyhenne IgE). Vasta-aineiden tyypillinen piirre on tavaton spesifisyys. Tämä tarkoittaa, että kutakin allergeenia (joita on tuhansia) vastaan syntyy ainoastaan tähän allergeeniin reagoiva vasta-aine. Vasta-aine tarttuu tähän allergeeniin, mutta ei muihin allergeeneihin. Tästä on kuitenkin poikkeuksia. Monilla antigeeneilla on toisiaan muistuttavia osia, jotka hämäävät vasta-ainetta niin, että ne tarttuvat myös väärään allergeeniin. Tällöin puhutaan vasta-aineiden ja allergeenien ristireaktiosta. Viivästyneessä allergiassa ei muodostu vasta-aineita eikä niitä voida tutkia verikokein.

Vielä yksi allergiaan liittyvä seikka ovat allergiasolut, jotka ovat tietynlaisia veren valkosoluja. Allergiasoluja kutsutaan eosinofiileiksi. Nimi merkitsee sanatarkasti eosiinia rakastava ja se liittyy verisolujen värjäykseen, jolla solut saadaan näkyviksi mikroskoopissa. Eosiini-niminen väriaine värjää eosinofiilien sisällä olevat jyväset punaisiksi. Eosinofiilien osuus kaikista veren valkosoluista on normaalisti 1–6 %.

Atooppisessa allergiassa «Atooppinen ekseema (ihottuma)»1 veren ja oirelevien kudosten eosinofiilien määrä suurenee. Eosinofiilien tutkiminen verestä ei kuitenkaan ole kovin hyvä tutkimus, sillä niiden määrä voi kasvaa muistakin syistä ja toisaalta pysyä normaalina allergiasta huolimatta.