Tämä on Orphanet-artikkeli Orphanet-esittely
Perinnöllinen puriinimetabolian häiriöstä johtuva munuaissairaus, johon liittyy liiallinen 2,8-dihydroksiadeniinin (2,8-DHA) muodostuminen ja erittyminen virtsaan. Tästä aiheutuu virtsakivien muodostumista ja kristalluriasta johtuva munuaissairaus. Tauti voi puhjeta varhaislapsuudesta aina neljännelle vuosikymmenelle ja joskus myöhemminkin, mutta osa pysyy oireettomina. Tauti on yhtä yleinen lapsilla ja aikuisilla, eikä sukupuolieroja ole.
Taudinkuvaan kuuluu virtsakivitaudin oireet mutta kivet eivät yleensä näy röntgenkuvassa. Lisäksi voi kehittyä kristalliuriasta johtuva munuaissairaus, DHA-nefropatia, kun 2,8-DHA:a kertyy munuaisiin, mikäli munuaiskivikohtauksia diagnosoidaan toistuvasti väärin ja munuaistoiminta heikkenee. Tauti voi myös puhjeta akuuttina munuaisten vajaatoimintana. DHA-nefropatia kehittyy harvemmin niille, joilla on ollut vain muutamia virtsakivikohtauksia. DHA-nefropatia voi johtaa dialyysiä ja munuaissiirtoa vaativaan myöhäisvaiheen munuaissairauteen, ja hoitamattomana myös munuaissiirrännäisen toiminta voi tuhoutua nopeasti.
Tauti periytyy autosomissa peittyvästi ja sen aiheuttavat mutaatiot APRT-entsyymiä koodaavassa APRT-geenissä (16q24). Entsyymi katalysoi AMP-synteesiä adeniinista ja 5'-fosforibosyyli-1-pyrofosfaatista. Taudista tunnetaan kaksi tyyppiä entsyymin in vitro-aktiviteetin mukaan, mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Diagnoosi viivästyy huomattavasti, jos puutosta ei tunnisteta.
• Tyyppi I: eniten valkoihoisilla, entsyymiaktiivisuus on mittaamattoman alhainen
• Tyyppi II: vain Japanissa, tallella 10 - 25 % normaalista entsyymiaktiivisuudesta.
Diagnoosi perustuu 2,8-DHA:n tunnistamiseen munuaiskristalleista tai -kivistä. Ne tulisi tutkia sekä morfologisesti että infrapuna-spektrometrillä ja/tai röntgen-kristallografialla. Kristallit voidaan tunnistaa myös munuaisbiopsialla, mutta se on periaatteessa turha. Diagnoosi voidaan varmistaa määrittämällä punasolujen APRT-entsyymiaktiivisuus. Geenitestausta ei välttämättä tarvita, mutta se voi olla hyödyllinen sukulaisten tutkimuksissa. Perinnöllisyysneuvonnan mahdollisuutta voidaan tarjota. Oireettomatkin sisarukset tulisi tutkia geenitestillä tai APRT-aktiviteetin määrityksellä.
Hoito koostuu päivittäisestä allopurinolista sekä runsaasta nesteen nauttimisesta ja vähäpuriinisesta ruokavaliosta 2,8-DHA:n muodostumisen ehkäisemiseksi. Allopurinolin määrää lasketaan munuaisten vajaatoiminnassa. Oireettomatkin potilaat tulisi hoitaa allopurinolilla munuaiskomplikaatioiden estämiseksi. Febuksostaatti, joka on toinen ksantiinioksidaasiestäjä, saattaa olla jopa allopurinolia tehokkaampi DHA:n erityksen vähentäjä.
Varhainen diagnoosi on avainasemassa ja ennuste riippuu taudin etenemisestä. Allopurinoli estää tehokkaasti munuaiskivien muodostumisen ja auttaa useimmilla potilailla munuaistoiminnan heikennyttyäkin. Kivien uudelleen muodostuminen ja munuaiskomplikaatiot ovat harvinaisia potilailla, joilla allopurinolihoito toimii. Esiintyvyydeksi on arvioitu 1/50 000 -1/100 000 valkoihoisilla yleensä, 1/27 000 japanilaisilla ja yli 1/15 000 islantilaisilla.