Atooppinen ihottuma on tavallisin ihotauti lapsuudessa. Sitä potee 1–5 % kaikista lapsista, ja jossain elämän vaiheessa atooppista ihottumaa on todettu jopa 10 %:lla. Neljällä viidestä oireet alkavat alle vuoden iässä ja valtaosalla alle 5-vuotiaana. Tehokasta ehkäisykeinoa atooppisen ihottuman kehittymiselle ei tunneta.

Mitkä ovat atooppisen ihottuman oireet?

Atooppinen ihottuma puhkeaa usein ensimmäisten 4–8 elinkuukauden aikana. Tässä varhaismuodossa ihottumaläiskät sijaitsevat etenkin poskissa, taipeissa, säärissä ja pohkeissa. Leikki-ikäisillä ihottumaläiskät paikallistuvat kyynär- ja polvitaipeisiin, niskaan, kaulaan ja sääriin, jolloin ongelmaa kutsutaan taiveihottumaksi. Kouluikäisillä ihottuma paikantuu entistä enemmän taipeisiin ja nilkkoihin. Ihottumaa voi olla myös etenkin keväällä ja syksyllä kämmenissä (”lumipalloihottuma”) ja jalkapohjissa (”kumisaapasihottuma”).

Atooppiselle ihottumalle ovat tyypillisiä kuivat, karheat, punoittavat ja kutisevat ihottumaläiskät. Atooppinen iho on kauttaaltaan kuiva, hilseilevä ja kalpea, ja verisuonten supistumisalttius on korostunut. Ihon rasvahappojen aineenvaihdunnassa on myös havaittu poikkeavuuksia. Lapsi voi kutinan vuoksi olla levoton ja raapia ihoaan.

Ihottuman vaikeusaste vaihtelee parista läiskästä koko kehon ihottumaan. Sillä on taipumus myös vaihdella ajan myötä ilman selvää syytä. Ongelma on kuitenkin pitkäaikainen, ei esimerkiksi infektioon liittyvä muutaman päivän muutos.

Mikä pahentaa ihottumaa?

Alle vuoden ikäisillä lapsilla ruoka-aineallergia on merkittävä ihottuman aiheuttaja tai pahentaja. Suomalaistutkimusten mukaan ruoka-aineallergia on taustasyynä noin 40 %:lla vaikeaa tai keskivaikeaa atooppista ihottumaa potevista lapsista.

Tärkeä ihottuman pahentaja on ihon infektoituminen, mikä puolestaan on usein raapimisen seurausta. Iholla olevat bakteerit, erityisesti stafylokokki, pääsevät tunkeutumaan ihoon ja aiheuttavat märkimistä ja ihottuman pahenemista.

Miten atooppinen ihottuma todetaan?

Kun lapsella on tyypillinen maitorupi tai taiveihottuma, diagnoosiin pääseminen edellyttää vain ihon vilkaisua. Oleellista on, että ihottuma on kestänyt pitempään. Vaippaihottumaa saatetaan silloin tällöin luulla atooppiseksi ihottumaksi, joka kuitenkin ilmenee lähinnä kasvoissa ja varatalolla. Vaippa-alue usein säästyy atooppiselta ihottumalta, koska vaippa suojaa raapimiselta ja pitää ihon kosteana. Myös päälaella ja otsassa usein ilmenevä taliköhnäihottuma saatetaan pienillä imeväisillä sekoittaa atooppiseen ihottumaan.

Miten atooppista ihottumaa hoidetaan?

Atooppisen ihottuman hoito on oireenmukaista. Ihottuman voimakkuus vaihtelee ajan myötä, mutta oikein hoidettuna oireet pysyvät valtaosalla kohtuullisina. Varhaislapsuudessa alkanut atooppinen ihottuma usein häviää tai lievittyy myöhemmin. Muutaman kuukauden iässä alkanut ihottuma onkin kahden vuoden ikään mennessä hävinnyt jo puolelta lapsista.

Jos todetaan ruokaan liittyviä altistavia tekijöitä, kuten lehmänmaito, tärkein hoito on kyseisten ruoka-aineiden välttäminen. Tämän tulee tapahtua yhteistyössä asiantuntijan kanssa, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta ruoka-ainerajoituksilta. Yleisesti ottaen näyttöä ruokavaliohoidon tehosta on niukasti.

Ihon ärsytystä tulisi välttää. Ärsyttävinä tekijöinä pidetään liian lämmintä vaatetusta (hikoilu), villaa ja nailonia. Peseytyä voi normaalisti, ja esimerkiksi suihkussa voi käydä päivittäin. Joillakin lapsilla vesi kuivattaa ihoa, jolloin pesukertoja kannattaa vähentää. Saippuaa tai vetistä perusvoidetta voidaan käyttää. Kylvyn, saunomisen ja uimisen jälkeen iho kuivataan taputellen ja rasvataan perusvoiteella. Imeväisen hiuspohjassa olevaa karstaa voidaan pehmittää ruokaöljyllä tai perusvoiteella ennen hiuspohjan pesua.

Lapsen kynnet tulee pitää lyhyinä, jotta raapiminen ei rikkoisi ihoa. Atoopikkolapsen kuivaan ihoon kehittyy helposti bakteeritulehdus. Myös ontelosyylät ovat usein riesana. Tarvittaessa yöksi laitetaan käsiin sideharsotumput. Yöpukuna ja muutenkin tulisi käyttää puuvillavaatteita.

Atooppinen ihottuma voi myös infektoitua ihobakteereilla, erityisesti stafylokokeilla, jolloin tarvitaan myös suun kautta annettavaa antibioottia tilanteen laukaisemiseksi.

Mitä voiteita atoopikko käyttää?

Atooppisen ihottuman hoito tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Ongelmatilanteissa voidaan kääntyä ihotauti- tai lastenlääkärin puoleen. Kuivaa ihoa tulee rasvata usein hajusteettomilla perusvoiteilla. Ihottumaa hoidetaan miedolla glukokortikoidi- eli kortisonivoiteella (yleensä 1-prosenttinen hydrokortisonivoide), jota käytetään jaksoittaisesti.

Usein kasvoja hoidetaan yhden viikon ja muuta kehoa 2(–4) viikon ajan 1–2 kertaa vuorokaudessa. Hoitojaksoa seuraa saman mittainen tauko, jolloin käytetään perusvoidetta. Glukokortikoidivoide on lyhytaikaisesti käytettynä täysin turvallinen eikä käyttöä tarvitse arastella.

Erityisesti taipeissa voi esiintyä ihon paksuuntumista eli jäkälöitymistä, jonka hoitona saatetaan tarvita vahvempaa glukokortikoidivoidetta. Atooppisen ihottuman hoitoon on kehitetty myös uudenlaisia, takrolimuusia tai pimekrolimuusia sisältäviä voiteita, jotka oivat varsin tehokkaita. Niiden käyttö tapahtuu ihotautilääkärin valvonnassa tilanteissa, joissa glukokortikoidivoiteen käyttö on lähes jatkuvaa tai sitkeä ihottuma sijaitsee aralla ihoalueella (kasvot ja taipeet).

Milloin lääkäriin?

Atooppista ihottumaa epäiltäessä on aina hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Mikäli oireet ovat hyvin lievät, kuten pari pientä iholäiskää, voi tilannetta toki ensin seurailla ja varmistaa, että kyse on pitkäaikaisemmasta ongelmasta.