Raskaustestit perustuvat siihen, että hedelmöitymisen jälkeen istukka alkaa tuottaa hormoneita. Munasolu kiinnittyy kohdun seinämään noin viikon kuluttua siitä, kun se on kohdannut siittiön ja hedelmöittynyt. Kiinnityskohtaan kasvaa istukka, joka alkaa tuottaa koriongonadotropiinia (hCG) eli istukkahormonia. Sitä ei terveillä ole ilman raskautta, minkä vuoksi hormonia kutsutaan myös raskaushormoniksi.

Joissakin syövissä hCG voi myös olla koholla ja U-hCG sekä S-hCG tutkimusta käytetäänkin kasvaindiagnostiikassa.

Raskauden alettua siirtyy istukasta koriongonadotropiinia vereen, josta osa hormonista erittyy virtsaan. Hormoni voidaan osoittaa virtsasta yksinkertaisilla pikatesteillä (laboratoriossa U-hCG-O). Raskaushormonia löytyy virtsasta jo niihin aikoihin, kun ensimmäiset kuukautiset jäävät pois raskauden vuoksi. Hormonin määrä lisääntyy nopeasti, ja tulos on luotettava muutaman päivän kuluttua kuukautisten poisjäämisestä. Negatiivinen tulos tarkoittaa, ettei ole raskaana, tai raskaus on vielä niin aluillaan, ettei koe ole vielä tullut positiiviseksi. Normaaliraskaudessa tulos muuttuu positiiviseksi (yli 25 IU/l) kierron 22.–24. päivänä eli 3–5 päivää munasolun kiinnittymisen jälkeen. Kohdunulkopuolisissa raskauksissa ja muissa raskauden häiriöissä koe voi muuttua positiiviseksi myöhemmin. Runsas juominen laimentaa virtsaa ja voi aiheuttaa virheellisen negatiivisen tuloksen.

Monesti raskaustesti tehdään mieluummin verinäytteestä (P-hCG-tot), koska se pystyy toteamaan raskauden hieman aikaisemmin kuin virtsakoe. Raskauden varhainen toteaminen ja hCG-pitoisuuden seuraaminen voi olla tarpeen etenkin, jos kyseessä on kohdunulkoinen raskaus.