Kohdunulkoinen raskaus on tila, jossa raskaus sijaitsee jossakin muualla kuin kohtuontelossa. Tällaisia raskauksia on noin 1 % kaikista raskauksista. Kohdunulkoisten raskauksien määrä on viime vuosina vähentynyt. Valtaosa näistä raskauksista (95 %) sijaitsee munanjohtimessa. Harvinaisia sijaintipaikkoja ovat munasarja, vatsaontelon pinta ja kohdun kaulakanava sekä keisarileikkauksen jälkeiset leikkausarvet.

On suositeltu, että "kohdunulkoinen raskaus" -termin asemasta käytetään termiä "ektooppinen (eli virhesijaintinen) raskaus", sillä kohdunulkoinen raskaus ei sisällä tapauksia, joissa raskausmuodostuma sijaitsee kohdunkaulassa, kohdunsarvessa tai keisarileikkausarvessa.

Kohdunulkoisen raskauden riskitekijät

Kohdunulkoisen raskauden riskitekijöitä ovat tupakointi, sairastettu klamydia tai muu sisäsynnytintulehdus sekä lantion alueen leikkaukset. Myös aiempi kohdunulkoinen raskaus, lapsettomuus, hedelmöityshoito tai endometrioosi suurentavat hieman kohdunulkoisen raskauden riskiä. Etenkin keisarileikkausten määrän lisääntyessä lisääntyy myös kohdun leikkausarpiin kiinnittyvien arpiraskauksien määrä. Kierukan käyttäjän riski kohdunulkoiseen raskauteen on pieni. Kuitenkin, jos kierukan käyttäjä tulee raskaaksi, tulee epäillä kohdunulkoista raskautta.

Kohdunulkoisen raskauden oireet

Oirekuva voi vaihdella lähes oireettomasta hyvin rajuoireiseen. Oireet alkavat tavallisesti raskausviikolla 6–9. Jos raskaus on kiinnittynyt kohdun ulkopuolelle, eivät kuukautisten tyyppiset vuodot välttämättä jää pois. Oireina ovat määrältään vaihteleva verinen vuoto sekä alavatsalle paikallistuvat, usein toispuoleiset kivut. Tavanomaisia raskausoireita, kuten pahoinvointia ja rintojen arkuutta, voi esiintyä. Harvinaisessa tilanteessa kohdunulkoinen raskaus kasvaa munanjohtimessa niin pitkälle, että se puhkeaa ja aiheuttaa voimakkaan vuodon vatsaonteloon, hartiapistoksen ja pyörtymisen.

Milloin tutkimuksiin?

Niukka kivuton 1–2 vuorokautta kestävä verinen vuoto ei vielä vaadi jatkotutkimuksia. Jos niukka vuoto toistuu ja jatkuu yli 7 vuorokautta tai esiintyy voimistuvia kipulääkitystä vaativia vatsakipuja, on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai neuvolaan. Yleensä riittää, että tutkimuksiin hakeudutaan lähimpänä arkipäivänä. Jos verinen vuoto on runsasta ja/tai alavatsakivut ovat voimakkaat tai johtavat pyörtymiseen, päivystykseen pitää hakeutua välittömästi.

Tutkimukset

Virtsan raskaustesti on positiivinen myös kohdunulkoisessa raskaudessa. Kohdunulkoista raskautta epäiltäessä ensisijainen tutkimus on veren raskaustesti (istukkahormoni hCG:n määritys). Raskauden sijainti varmistetaan emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Kohdunsisäinen normaali raskaus varmistuu lähes 100-prosenttisesti (sydämen syke näkyy) keskimäärin 41 vuorokauden kuluttua viimeisistä kuukautisista eli kuukautisten ollessa noin kaksi viikkoa myöhässä.

Istukkahormonin pitoisuuden määrityksillä voidaan epävarmoissa tilanteissa arvioida tilannetta tarkemmin. Jos raskaus on alkuvaiheessaan ja istukkahormonin veripitoisuus pieni (alle 1 000 IU), ei raskautta ultraäänitutkimuksessa välttämättä löydy, vaan tilannetta jäädään seuraamaan. Tällöin seurataan hCG-pitoisuutta esimerkiksi kahden päivän välein. Normaalissa raskaudessa hCG-pitoisuus vähintään kaksinkertaistuu tässä ajassa. Poikkeavassa raskaudessa hCG suurenee hitaammin tai jopa pienenee. Joskus raskauden sijainti jää lopultakin epävarmaksi, hCG-pitoisuus pienenee vähitellen, eikä ultraäänitutkimuksessa pystytä toteamaan raskauskudosta.

Kohdunulkoisen raskauden hoito

Kohdunulkoinen raskaus voi hävitä itsestään, eli tilannetta vain seurataan, jos oireet eivät ole hankalat. Hoitovaihtoehtoina tulevat kyseeseen lääkehoito tai vatsaontelon tähystyksessä tehtävä leikkaus, jossa raskauskudos poistetaan munanjohtimen sisältä.

Pelkkä seurantahoito soveltuu tilanteeseen, jossa hCG-pitoisuus on pieni, alle 1500–2000 IU/l, ja oireet ovat vuotoa lukuun ottamatta vähäiset. Verenvuoto voi jatkua useita päiviä, pari viikkoakin. Seurannassa neljäsosa kohdunulkoisista raskauksista häviää. Rh-negatiivisille annetaan tarvittaessa anti-D-immunoglobuliinia kohdunulkoisen raskauden yhteydessä.

Lääkehoitona voidaan käyttää solunsalpaaja metotreksaattia, joka aiheuttaa raskauskudoksen häviämisen vähitellen. Lääke annetaan pistoksena lihakseen. Joskus riittää kerta-annos, joskus lääkeannos joudutaan toistamaan. Lääkkeen antamisen jälkeen vatsakipua esiintyy tyypillisesti hoidon jälkeisinä päivänä ja hetkellisesti voi esiintyä huonovointisuutta. Hoidon tehoa seurataan hCG-pitoisuutta mittaamalla. Hoidon painopiste on siirtynyt kirurgiasta metotreksaatin käyttöön.

Leikkaus on aiheellinen, jos esiintyy voimakkaita vatsakipuja tai ultraäänitutkimuksessa nähdään merkkejä vatsaonteloon vuotavasta verestä. Leikkaus tarvitaan myös, jos raskaushormonin pitoisuus ei seurannassa laske. Jos munanjohdin on vaurioitunut laajasti tai sitä on jo aiemmin leikattu, voidaan koko munanjohdin joutua poistamaan.

Jos uutta raskautta toivotaan heti, voi raskautta yrittää yksien kuukautisten jälkeen. Jos hoidossa on käytetty toistuvia metotreksaattiannoksia, suositellaan kolmen kuukauden varoaikaa. Seuraavan raskauden alussa on suositeltavaa tehdä ultraäänitutkimus, jossa varmistetaan raskauden normaali sijainti. Säästävän leikkauksen tai lääkkeellisen hoidon jälkeen uuden raskauden ennuste on hyvä. Kohdunulkoisen raskauden uusiutumisriski on noin 10 %.

Kohdunulkoisen raskauden ehkäisy

Kohdunulkoista raskautta ei voida varsinaisesti ehkäistä. Koska tulehdukset ovat yksi kohdunulkoisen raskauden riskitekijöistä, on syytä ehkäistä kaikkia sukupuoliteitse välittyviä tulehduksia käyttämällä kondomia tilapäisissä suhteissa. Havaitut gynekologiset tulehdukset on aina syytä hoitaa huolella.

Jos kohdunulkoisen raskauden jälkeen ei toivota uutta raskautta, kaikki raskauden ehkäisymenetelmät ovat mahdollisia. Kuparikierukka ei sinänsä lisää kohdunulkoisia raskauksia, mutta koska se ehkäisee tehokkaammin kohdun sisäiset raskaudet, on kierukan käyttäjien raskauksista suurempi osa kohdunulkoisia. Hormonikierukan yleistynyt käyttö on vähentänyt myös kierukkaehkäisyn pettämiseen liittyviä kohdunulkoisia raskauksia. Kondomin käyttö ja hormonaalinen ehkäisy suojaavat yhtä tehokkaasti sekä kohdunsisäiseltä että -ulkoiselta raskaudelta.