Etusivu » Mitä matkalle lähtiessä pitää muistaa ympäristöterveydestä?

Mitä matkalle lähtiessä pitää muistaa ympäristöterveydestä?

Arsenikista öljyyn - 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä
15.6.2020
Jouko Tuomisto

Kaakkois-Aasian tsunamionnettomuus jouluna 2004 teki hyvin selväksi kaukomailla kohdattavat riskit. Ympäristöllä on varattuna hyvin monenlaisia uhkia myös yksilötasolla oudoissa oloissa. Niihin on paras varautua ottamalla olosuhteista selvää.

Matkalle lähtevän riskejä eivät ole ainoastaan tsunamit, vaan eri maiden erilaiset olosuhteet aiheuttavat moninaisia kotimaan oloista poikkeavia vaaroja. Tärkeintä on muistaa tartuntatautien riski ja se, että rokotuksien pitää olla kunnossa. Erilainen hygienia eri maissa aiheuttaa kuitenkin sellaisten mikrobien uhan, joihin rokotukset eivät ole ratkaisu, vaan oma käyttäytyminen. Ennen matkalle lähtöä onkin syytä perehtyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kotisivulla oleviin ohjeisiin (www.thl.fi).

Juomavesi

Vesijohtovesi on turvallista vain kehittyneissä maissa, joissa on sekä hyvä tekninen taso että tehokas valvonta. Muualla on terveyden kannalta turvallisinta käyttää pullotettua vettä. Vesijohtoveden puhtaus vaihtelee paikkakunnittain ja vuodenajoittain jonkin verran. Tropiikin ulkopuolisten alueiden suurissa kaupungeissa vesi on useimmiten turvallista. Likaisen veden riski on suurin tropiikin pienillä paikkakunnilla ja etenkin runsaiden sateiden jälkeen. Vedestä saa turvallista keittämällä sitä niin, että se poreilee 5 minuuttia, ja säilyttämällä sitä käyttöön asti puhtaassa, desinfioidussa, kannellisessa astiassa.

Veden kemialliseen desinfiointiin voi käyttää klooria. Desinfioitava vesi ei saa olla sameaa, vaan se on suodatettava ennen kemiallista käsittelyä. Kloori ei kuitenkaan pysty tappamaan esimerkiksi ameban kystamuotoja. Tämän vuoksi jodi on parempi vaihtoehto veden desinfiointiin, sillä se tehoaa myös kystoihin (ks. www.thl.fi).

Elintarvikkeiden hygieenisyys

Ripuli on yleisin suomalaisen matkailijan terveysongelma. Ripuliin sairastumisen todennäköisyys vaihtelee huomattavasti matkan kohteen ja vuodenajan mukaan. Vaara on suurin lämpimänä vuodenaikana ja alueilla, joissa esimerkiksi köyhyyden, valistuksen puutteen tai puhtaan veden niukkuuden vuoksi elintarvikkeiden hygieenisyys on heikkotasoista. Epäilyttävissä olosuhteissa ei pidä syödä mitään kuumentamatonta ruokaa.

Ateenan ilma

Ilmansaasteiden suhteen hollantilainen tutkija Bert Brunekreef jakoi Euroopan kolmeen alueeseen, hyvät (Pohjoismaat), pahat (Keski-Eurooppa) ja rumat (Etelä-Eurooppa). Useat välimeren maat ovatkin tunnettuja erityisesti kesäajan huonosta ilmanlaadusta. Esimerkiksi Ateenan ongelmana on vuorten ympäröimä laakso, jossa autoliikenne aiheuttaa sietämättömät pienhiukkas-, otsoni- ja typenoksidipitoisuudet.

Ulkoilman ilmansaasteiden, erityisesti otsonin, poikkeuksellisen suuret pitoisuudet voivat heikentää erityisesti sydän- ja hengitystiesairaiden terveyttä. Oireet voivat pahentua erityisesti aurinkoisissa ja helteisissä kaupungeissa, joissa on vilkas liikenne (Los Angeles, Ateena). Pahoista saastepäivistä ilmoitetaan usein paikallisissa tiedotusvälineissä. Niinä päivinä herkkien yksilöiden on hyvä pysyä sisätiloissa ja välttää raskasta ruumiillista rasitusta. Kehitysmaiden miljoonakaupungeissa (esim. Mexico, Kairo, Bangkok) on yleisesti ottaen huonompi ilmanlaatu kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen suurkaupungeissa.

Kova kuumuus ja kosteus sellaisinaan tai yhdistyneinä kohtuulliseenkin ruumiinponnistukseen voivat johtaa väsymykseen liiallisen suolojen ja nesteen menetyksen vuoksi; äärimmäisessä tapauksessa tila voi edetä lämpöhalvaukseksi, joka vaatii kiireellistä hoitoa. Tämän takia on keskeistä turvata riittävä ei-alkoholipitoisten juomien saanti (2–3 litraa päivässä). Helleaallon aikana elokuussa 2003 Ranskassa kuoli 15 000 ihmistä, ja sairastuneiden suuri määrä aiheutti kaaoksen maan sairaanhoidossa.

Liikenne

Muiden maiden liikennekulttuuri ja liikenteen valvonta poikkeavat usein Suomen oloista. Eri maiden välillä on kymmenkertaisia eroja onnettomuusluvuissa, kun ne vakioidaan ajokilometriä kohti. Riskit ovat suuria sekä kehitysmaissa että Itä-Euroopan maissa. Liikenteessä saattaa olla jarruttomia, ajovalottomia tai muutoin huoltamattomia autoja. Myös tiet ovat usein huonossa kunnossa.

Liikenneonnettomuudet ovatkin nykyään yleisin matkailuun liittyvä kuolinsyy. Uusissa oloissa jalankulkijan, sen paremmin kuin autoilijankaan, ei ole aihetta luottaa kotimaassa opittuihin liikennetapoihin. Kannattaa käyttää turvavöitä ja suojakypärää, eikä päihteiden vaikutuksen alaisena pidä ajaa, vaikka paikalliset lait tämän sallisivatkin. Kävelymatkoilla mukaan kannattaa varata taskulamppu. Sekä liikenteen että muu melu kaupungeissa voi olla sellainen, että nukkumista varten on parasta varata korvatulpat.

Korkea ilmanala

Korkeassa ilmanalassa matala ilmanpaine saattaa aiheuttaa terveillekin unettomuutta sekä sydän- ja keuhkosairaille perustaudin oireita, jopa saavuttaessa korkealla sijaitseviin kaupunkeihin (esim. Addis Abeba). Noustaessa nopeasti yli 2 000 metrin korkeudelle ilmenee usein vuoristotaudin oireita: päänsärky, pahoinvointi, haluttomuus ja unettomuus ovat tyypillisiä. Vaikeammissa tapauksissa on parasta tuoda vuoristotautiin sairastunut matkailija, jonka tajunta on saattanut heikentyä, mahdollisimman nopeasti alas ohuesta ilmanalasta ja toimittaa hänet lääkärinhoitoon. Korkeaan ilmanalaan totuttautumista voi helpottaa nousemalla korkeammalle hitaasti, välttämällä liiallista rasittumista sekä nauttimalla riittävästi nesteitä.

Uiminen

Lämpimissä maissa uimisessa on omat vaaransa. Turvallisinta on uida vartioiduilla rannoilla. Yksin uintia tulisi aina välttää, varsinkin pimeän aikaan. Merien voimakkaat virtaukset voivat jo vyötärön syvyydellä olla vaarallisia, kuten virtausten mukana liikkuvat irtonaiset esineetkin. Rannalla liikkuessa ja uidessa tulisi aina käyttää sandaaleja välttääkseen kivuliaan pistäviä tai polttavia mereneläviä ja teräviä esineitä. Kuivalla hiekalla maatessa on hyvä käyttää makuualustaa, jollei aurinkotuolia ole käytössä.

Sisäilma

Sisäilmakysymyksiä ei useimmissa maissa ole vielä tiedostettu terveysongelmiksi. Erityisesti astmaatikon on syytä ottaa huomioon, että ympäristön tupakansavualtistus (ravintoloissa, hotelleissa, lentoasemien odotustiloissa, kodeissa) voi olla monissa maissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Tähän on syytä varautua mm. lääkityksessä sekä varaamalla tupakoimattomille tarkoitettu hotellihuone, jos sellainen on saatavissa. Samoin lämpimissä ja kosteissa maissa monet allergeenit (pölypunkit, jotkin eläinallergeenit) ovat yleisempiä kuin meillä ja kokolattiamatot ovat yleisiä myös hotelleissa. Rakennusten kosteusvauriot ovat myös yleisiä ympäri maailmaa.